Kuokkalan Pyhä kirkko

Kirkon näköinen kirkko keskelle kylää. Näillä sanoilla Kuokkalassa odotettiin kirkkoa 25 vuoden ajan. Eurooppalaisen kylän keskellä on aina ollut kirkko. Nyt maallistumisen keskellä paluu kirkon rakentamisen traditioon ilmentää myös pyhän kaipuuta.

Kuokkalan kirkko on vahva puheenvuoro sekä muotonsa että värinsä puolesta Kuokkalan keskustassa. Se on arkkitehtonisesti merkittävin rakennus torialueella ja haastaa ympäristönsä vuoropuheluun. Kirkon suunnittelua varten järjestettiin arkkitehtikilpailu, johon kutsuttiin kuusi arkkitehtitoimistoa. Kilpailun voittanutta Kide-ehdotusta, samoin kuin kirkkotaidetta, lähdettiin kehittämään hyvässä yhteistyössä arkkitehtien ja taiteilijoitten kanssa. Kirkko, alttaritaideteos ja kirkkotekstiilit ovat kuitenkin tekijöittensä omia tulkintoja heille esitetyistä aiheista.

Seurakunnan tavoite on ollut kirkko, joka sanoittaa kristinuskon sanomaa ja ilmaisee Pyhän läsnäolon. Kirkkosali hiljentääkin kirkkoon tulijan ja saa ihmettelemään ja aistimaan kirkossa läsnä olevaa salaisuutta.

Kuokkalan kirkko on yksityiskohtiaan myöten uniikki taideteos. Kirkkosalia ja kirkkotaidetta on suunniteltu Messu-uudistuksen teologian näkökulmasta. Seurakuntaelämän keskus onkin Messu. Kaikki toiminta alkaa sieltä ja palaa sinne.

Kirkko on lasten, nuorten ja perheiden kirkko, jonne myös ikääntyneet, kuten kaikki muutkin, ovat tervetulleita. Kuokkala on lapsiperheiden kaupunginosa. Päiväkoteja on kymmenen, kouluja neljä. Konfirmaatioita on vuosittain kuusi. Kirkko on näin sijoitus tulevaisuuteen, jossa kirkon jäsenyyden odotetaan olevan entistä tietoisempaa ja sitoutuneempaa. Kirkon kauneus ja valoisa tunnelma ovat kuin silta parempaan tulevaisuuteen.

Kirkon akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kauko Sorjosen säätiön seurakunnan käyttöön antama upea Steinway-flyygeli on kirkon helmi.

Keskustan torialueella päivän kulkuun kuuluvat kirkon kellojen soitto, kun tapulin kellot luovat tunnelmia ja kutsuvat ihmisiä yhteiseen juhlaan, Messuun.

Kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Silja van der Meer. Kirkkotekstiilien aihe ”Murrettu” kutsuu jokaisen yksilön poistamaan nälkää ja puutetta omassa lähipiirissään. Seurakunta onkin eukaristinen (kiitos-ateria) yhteisö, joka pyrkii elämän lahjojen jakamiseen arjen konkreettisessa elämän yhteydessä.

Kirkon edessä aukiolla on 25 metriä korkea kellotorni. Tornin 23 erikokoista kelloa muodostavat noin kahden oktaavin CARILLON-soittimen. Kellot on valmistanut perinteikäs hollantilainen Petit-Fritsenin valimo, joka on valanut kelloja 1600-luvulta asti. Kellot tuovat uutta musiikkikulttuuria kaupunkiin. Kelloja voi soittaa myös koskettimistolta. Ensimmäisenä Suomessa kelloissa on dynaamiset vasarat; äänen voimakkuutta voi siis säätää. Kellot ovat pieniä, pienimmät kuin kukkaruukkuja, suurimmat noin ämpärin kokoisia. Ääni on heleä ja kirkas.

Kuokkalan kirkko vihittiin käyttöön Kynttilänpäivänä 7.2. 2010. Kirkon rakennustyöt käynnistyivät 9.6.2008. Kuokkalan kirkon ulkoasu on sukua keskiaikaisille harmaakivikirkoille. Kivi on espanjalaista liuskekiveä.

Sakraalikerroksen pääovi johtaa ns. kirkkotorille, josta oikealla on kirkkosali ja vasemmalla seurakuntasali; salit voi yhdistää yhdeksi tilaksi. Kirkkosaliin mahduu 275 henkeä. Sisänäkymää hallitsee ainutlaatuinen kattorakenne, ns. verkkokuori, joka on koottu säteittäissahatusta suomalaisesta kuusilaudasta. Verkkomainen kuori taipuu katossa näyttäviksi holvikaariksi. Verkkokuoren keveys ja ylhäältä tuleva luonnonvalo ohjaavat katsetta ylöspäin, samoin kuin alttaritaideteos. Sakraalikerroksessa on keittiö sekä lastensali. Alakerrassa on kokous- ja työhuonetilat. Kirkon kerrospinta-ala on 1328 neliömetriä.

Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Anssi Lassila, Teemu Hirvilammi (Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy, Seinäjoki) ja Jani Jansson (Luonti arkkitehdit Oy, Jyväskylä). Kirkko sijaitsee vilkkaan liikekeskuksen vieressä, asutuksen rajanaapurissa. Siis keskellä kylää.