Jyväskylän seurakunnan sankarihautausmaat

Suomen hautausmaat olivat vielä 1800-luvulla monin paikoin oman onnensa nojassa epäjärjestyksessä ja suunnittelemattomina ja jopa niin, että karja saattoi päästä niille valtoimenaan. Vuoden 1918 sotaa voidaan pitää käännekohtana, joka muutti suhtautumisen hautausmaan hoitoon myönteiseksi. Sankarihaudoille tehtiin kummut istutuksineen ja niille pystytettiin muistomerkkejä. Huolellisesti hoidetut alueet olivat muullekin hautausmaiden hoidolle kannustava esimerkki.

Sankarihautajaiset olivat uusi ilmiö Suomen historiassa, sillä aikaisemmin – ajallisesti kauaksi jääneissä – sodissa kaatuneet oli haudattu taistelukentille. Nyt heidät tuotiin kotiseurakuntaan haudattavaksi seremonioin, joihin kuuluivat muun muassa kunniakuja lippurivistöineen ja kunnialaukaukset. Jyväskylässä sankarivainajille pystytettiin valkoiset puuristit.

     

 

Tarkemmat henkilötiedot löytyvät linkistä Sotasampo

Vanhan hautausmaan sankarihautausmaa

Uhriliekki, Gunnar Finne 1922 - ”Uhriliekki sydämen vaati kaiken, saikin sen”

Kuva: Markku Könkkölä

Sankarihauta-alue sijaitsee Vanhan hautausmaan (1837) osastolla 20, Puistokadun varrella.

Yhteismuistomerkki on sijoitettu sankarihauta-alueen keskelle.  

Sankarihauta-alue perustettiin 1918 valkoisten puolella kaatuneille kaupunki- ja maaseurakuntalaisille. Gunnar Finnen Uhriliekki –patsas tekstillä ”Uhriliekki sydämen vaati kaiken, saikin sen” pystytettiin v. 1922. Puolipyöreään muistomuuriin on kiinnitettynä yhteensä 43 nimilaattaa.

Kuva: Markku Könkkölä

Alue otettiin uudelleen käyttöön talvi- ja jatkosodan aikana ja siihen haudattiin 421 kaatunutta ja myöhemmin 2 rintamalta kaivauksien perusteella löydettyä. Heistä enin osa oli kaupunki- ja maaseurakunnasta. Sotakentille jääneitä jyväskyläläisiä siunattiin sankarihautaan 45.

Ensimmäiset talvisodan uhrit haudattiin patsaan ympärille. Talvisodan aikana sankarihautaukset järjestettiin Taulumäen kirkossa. Jatkosodan hautaukset järestettiin aluksi sankarihaudalla, mutta sitten hautakappelissa. Kaikkia sodassa kaatuneita ei haudattu sankarihauta-alueelle vaan jonkin verran heitä on myös sukuhaudoissa.

Sankaripatsas ympäröivine muureineen rahoitettiin yleisellä rahankeräyksellä. Kuvanveistäjä Gunnar Finnen suunnittelema Uhriliekki-patsas paljastettiin vuonna 1922. Alue uudistettiin 1950-luvulla arkkitehti Aulis Blomstedtin laatimien piirustusten mukaisesti. Tällöin patsas nostettiin keskuskummulle ja valkoiset puuristit korvattiin kuvanveistäjä Pauli Koskisen suunnittelemilla tyynykivillä.

Alueen kunnostus Suomi 100-vuotta itsenäisyyspäivän kunniaksi

Alue kunnostettiin Suomi 100-vuotta itsenäisyyspäivän kunniaksi ja valmistui 2017. Juhlatilaisuus pidettiin Kaatuneitten muistopäivänä 21.5.2017 ja puheen piti piispa Simo Peura.

Alueen kunnostuksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto ARK-Kantonen Oy.

Sankarihautausmaan peruskorjauksen päätoteuttajaksi valittiin Maarakennusliike Maajukka Oy.

Muu tekninen suunnittelu:

Vihersuunnitelma                                Viherteema Oy

Tukimuuri, ulkoportaat                      FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Valaistus- ja sähkösuunnitelma      Sähkösuunnittelu J. Nenonen Oy

 

Sankarihauta-alueen yleisilmeen parantamiseksi vanha kasvillisuus poistettiin suunnitelmien laajuudessa. Kastelu- ja sadevesijärjestelmät uusittiin. Valaistussuunnitelman mukaiset kohde- ja opastevalot sijoitettiin muuriin, portaisiin sekä keskusaiheen valaisuun. Talviaikana turvallisuuden lisäämiseksi Puistokadun puoleisiin kiviportaisiin on mahdollista ohjata sähkölämmitys.

Kasvillisuus poistettiin koko alueelta ja istutettiin uuden suunnitelman mukaiseksi. Koivurivi 1918 muurin taakse palautettiin alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Yksittäisten hautojen kohdalle kesäkukkien sijaan istutettiin monivuotiset perennat.

Aluetta reunustavan orapihlaja-aidan tilalle rakennettiin metalliaita- ja kivimuuri- sekä porrasrakenteet. Sankarihautojen tyynykivien tekstit puhdistettiin ja maalattiin sekä samalla muistomerkkirivistöt suoristettiin.

Valmistumisen jälkeen voitiin todeta, että sankarihautausmaan yleisilme muuttui avarammaksi ja muurin rakentamisen johdosta saatiin kaivattua lisätilaa juhlatilaisuuksien järjestämiseen.

Muut muistomerkit:

Vakaumuksen puolesta kaatuneet, suunn. kaivertaja Artturi Lehtinen 1947

Jyväskylässä ei käyty varsinaisia taisteluita, eikä punaisia tuotu kotipaikkakunnalleen rintamalinjojen takaa. Hautaan on siunattu arviolta 52 punaista, jotka ovat pääosin vankileirillä kuolleita Jyväskylän ulkopuolelta tuotuja vankeja. 

 

Karjalaan  jääneiden muistomerkki, Valter Mikkola 1956

Siunauskappelin pääoven edustalla, vapaalla nurmialueella, on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Kiiltäväksi hiotun mustan kivikuution päällä on suurikokoinen pronssinen naisfiguuri, jonka vasen käsi on siunaavassa asennossa. Hankkeen takana oli Jyväskylän seudun karjalaiset.

 

Säynätsalon sankarihautausmaa

Kirkkopihassa sijaitseva sankarihautausmaa vihittiin käyttöön v.1939. Ensimmäiset sankarivainajat siunattiin 21.1.1940.

Kuva: Markku Könkkölä

Kaiken kaikkiaan sankarihautausmaahan on haudattu 32 kaatunutta vainajaa. Lisäksi yhdelle kentälle jääneelle sankarivainajalle on tehty oma hautakivi.

Sankarihautausmaan nykyinen muoto perustuu arkkitehti Aulis Blomstedtin aluesuunnitelmaan (1943). Sankarihautakummulle on pystytetty akateemikko Wäinö Aaltosen suunnittelema pronssinen lipunkantajia esittävä sankaripatsas ”Mies mieheltä”. Patsaan paljastustilaisuus pidettiin 1948.

Pronssiin valetun sankaripatsaan jalusta on nelikulmainen ja luonnonkivistä muurattu. Patsaan aiheena on se uhraus, joka kansan piti isänmaata puolustaessaan antaa. Veistoksen jalustassa on Eino Leinon runoteksti: "Mies mieheltä - mies mieheltä - pyhä lippu siirtyvi - kenet taisto kaas - hän nousee taas, ei petturi milloinkaan".

Muistomerkissä on kaksi figuuria; maahan sortunut mies, joka on antanut lipun edessä seisovalle ja eteenpäin katsovalle miehelle ja tämä on nostanut lipun jälleen liehumaan.

Tarkemmat tiedot löytyvät linkistä Sotasampo

 

Korpilahden sankarihautausmaa

Korpilahden vanhempi hautausmaa sijaitsee Päijänteen tuntumassa kirkonmäen alapuolella.

Kuvat: Markku Könkkölä

Vuoden 1918 sodan valkoisen puolen vainajat haudattiin vanhan kirkkomaan keskelle, jonne perustettiin myöhemmin sankarihautausmaa. Vainajia haudattiin tänne kaikkiaan 9 henkilöä. Sankarihautausmaata kunnostettiin perusteellisesti kesällä 1918 taiteilija Yrjö Ollilan ohjeiden mukaan.

Hautausmaan keskelle pystytettiin sankaripatsas 28.8.1920. Pääkiven toiselle puolelle on kuvattu polvistunut sotilaspukuinen mies ja toiselle puolelle miekka ja havuseppele sekä teksti: "1918, 1939-1944 - Päämäärä oli vapaa Suomenmaa, kun meitä muistatte se muistakaa" ja jaluskivessä teksti "Kun kaatuu synnyinmaata suojellen, on muisto siunattu ikuinen".

Viimeiseksi on haudattu talvi- ja jatkosodan sankarivainajat vuoden 1918 sankarihaudan ympärille ja viereen. Puuristit korvattiin graniittisilla tyynykivillä 1948 ja hautakiviä on 213. Nimikiviin on hakattu vainajan sotilasarvo, nimi, syntymä- ja kuolinaika ja –paikka.

Alueella olivat aikoinaan seurakunnan ensimmäinen ja toinen kirkko. Niistä on jäljellä vielä toisen kirkon kellotapulin alaosa, valmistunut 1777. Alkuperäisen tehtävänsä jälkeen se toimi pitäjän viljamakasiinina. Nykyään rakennuksessa on kotiseutumuseo, seinustalla mm. vanha kirkkovene. Alueella on myös kuusi muistomerkkiä, joukossa majuri Pistolekorsin (1765-1835) muistokivi. Hän vaikutti merkittävästi nykyisen kolmannen kirkon rakentamiseen.

Sankarihauta-alue muodostuu maaston kaltevuuden vuoksi kahdesta mukulakivin pengerretystä tasosta, joiden välillä on portaat. Ylempään tasoon sijoittuvat vuoden 1918 sankarihaudat ja patsas sekä pohjois-, itä- ja länsipuolille talvi- ja jatkosodan vainajien haudat. Alemmalla tasolla on lisää viimeisimmän sotamme vainajien hautoja asvaltoidun käytävän molemmilla puolilla. Korpilahden sankarihautausmaa kunnostettiin 2011.

Tarkemmat tiedot löytyvät linkistä Sotasampo

Muut muistomerkit:

Korpilahden Vakaumuksen puolesta kaatuneiden haudat ja muistomerkit sijaitsevat nykyisin käytössä olevalla hautausmaalla.

 

Lahjaharjun hautausmaa

Kunnian taulut muistomerkki Lahjaharjun hautausmaalla

Lahjaharjun siunauskappelin vierelle pääportin lähelle on pystytetty iso, mustasta kivestä tehty muistomuuri, johon on kaiverrettu kaikkien talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden Jyväskylän maalaiskuntalaisten nimet. Tekstikentissä on 52 talvisodassa ja 175 jatkosodassa menehtyneen maalaiskuntalaisen nimi.

Muistomerkin ”Kunnian taulut” suunnitteli taiteilija Juhani Saksa. Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuus 27.4.1992 alkoi juhlajumalanpalveluksella Taulumäen kirkossa. Saarnan piti kenttärovasti Seppo Lavi ja kuorona oli Jyväskylän Sotaveteraanikuoro johtajana dir.mus. Erik Glan. Sen jälkeen suoritettiin hautausmaalla muistomerkin paljastaminen, jonka jälkeen puolustusvoimat, Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän maaseurakunta, Jyväskylän Ortodoksinen seurakunta ja Jyväskylän maalaiskunnan veteraanijärjestöt laskivat seppeleet muistomerkin eteen.

Maalaiskuntalaiset vainajat on haudattu Jyväskylän kaupunkilaisten kanssa samaan sankarihautaan, joka sijaitsee Jyväskylän seurakunnan Vanhan hautausmaan yhteydessä.