Samuel Taylor

Samuel Taylor, 22
terveydenhoitajaopiskelija ja kirkkovaltuutettu

"En ole koskaan kokenut uskoon tulemisen tunnetta, vaan uskonasiat ovat jollain tavalla olleet elämässäni aina. Vanhempani eivät ole kiihkoilijoita eikä uskoa tuputettu kotona. Pienenä olin seurakunnan iltapäiväkerhossa ja rippikoulussa uskonasiat alkoivat hahmottua enemmän. Luottamushenkilötyössä seurakunnan rooli ja sen yhteiskunnallinen merkitys ovat avautuneet uudella tavalla.

Uskon Jumalaan mutta en pidä itseäni uskovaisena, joka on mielestäni vähän leimaava termi. Saan uskosta arvoni ja elämänasenteeni, mutta teen asioita jotka eivät kuuluisi uskovalle. Mielestäni kenelläkään ei ole varaa sanoa, mikä on oikea tapa uskoa Jumalaan.

Ihminen voi olla hyvä kristitty vaikkei hän käy aktiivisesti seurakunnassa. Arkiset elämänvalinnat ja arvot merkitsevät minulle enemmän. Hiljennyn aina iltarukoukseen ja pysähdyn miettimään, mitä päivän aikana on tapahtunut. Seurakunnan tapahtumat ovat siitä hyviä, että niissä hengellisiä asioita tulee väkisinkin ajateltua.

Jos teen syntiä, haluan pyytää Jumalalta sitä anteeksi. Jos Jumala ei ole pitkään aikaan mielessä, kyllä siitä tulee sellainen ahdistus että ei kai Jumala ole minua unohtanut. Usko tuo minulle rauhaa ja turvaa elämään. Minua varmasti pelottaisi enemmän, jos en uskoisi.

Ihmettelen sitä, kuinka ihmisillä on niin erilaiset lähtökohdat elämään. Joidenkin elämä on aika heikolla tolalla jo ennen kuin on syntynytkään. Miksi Jumala sallii sen, että maailmassa on niin paljon epätasa-arvoa? Luotan kuitenkin siihen, että hänellä on joku idea tässä hommassa. Varmaan hänellä on sellaisia suunnitelmia joita ihmisen on mahdoton ymmärtää, eikä tarvitsekaan.

Jumalan olemus on aika hyvin kiteytetty siihen, että Hän on niin valtavasti rakastanut tätä maailmaa, että antoi Poikansa kuolla sen tähden. Jumalaa ei kuitenkaan voi käsittää eikä hahmottaa. Minun on esimerkiksi vaikea kuvitella, miltä Jumala näyttäisi.

Raamatun punainen lanka on pelastussanoma Jeesuksesta. Voin saada syntini anteeksi Jeesuksen ristinkuoleman kautta.  En kuitenkaan lue Raamattua sanatarkasti, vaan se on mielestäni aikansa teos. Luen sitä aika harvoin, mutta aion paneutua siihen vielä enemmän. Jokaisen olisi hyvä tuntea Raamattua jo sen vuoksi, että se on vaikuttanut niin paljon historiaamme. Raamatussa on hyviä arvoja ja ohjeita, joita kannattaa noudattaa. Jos elää kymmenen käskyn ohjeiden mukaan, en usko että kenenkään tarvitsee katua kuolinvuoteellaan, vaikka ei uskoisikaan Jumalaan.

Olen saanut elämässäni tosi paljon hyvää eikä minulla ole mistään puutetta. Elämäni on oikeastaan täydellinen. Olenkin joka päivä kiitollinen Jumalalle terveydestä ja ystävistä ja muusta hyvästä. Haluan yrittää jakaa hyvää myös muille."