Taulumäen kirkon historia

Taulumäen kirkkon valmistui vuonna 1929 arkkitehti Elsi Borgin suunnitelmien mukaan. Taulumäkeä on kutsuttu myös enkelten kirkoksi lukuisten enkelimaalaustensa vuoksi – kirkosta löytyy kaikkiaan 24 enkelihahmoa. Kirkko on peruskorjattu vuonna 1996.

Uusklassismia edustava  kirkko on länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkkosalin sivuilla kohoaa pilareiden kannattamat, kaksikerroksiset lehterit – ainoat Keski-Suomessa. Kuoriosan pohjoissivulle on rakennettu pieni, kahdeksankulmainen sakaristo ja eteläsivulle ovaalinmuotoinen, kattoikkunalla valaistu kastekappeli.

Yli 30 metriä korkea kellotorni on pääsisäänkäynnin yläpuolella. Kellotorniin johtaa kirkon alakerrasta 136 askelmaa. Kellohuoneessa on kolme pronssista valettua kelloa.

Romanttista urkurakennustyyliä edustavat pääurut ovat valmistuneet 1930 Kangasalan urkutehtaalta. Uruissa on kolme sormiota, jalkio, pneumaattinen koneisto sekä 36 itsenäistä ja kolme siirtoäänikertaa. Barokkityyliä edustavat kuoriurut hankittiin vuonna 1998.


Kirkko täynnä taideteoksia

Arkkitehti Elsi Borg loi Taulumäen kirkosta kokonaistaideteoksen lukuisine harkittuine yksityiskohtineen. Taiteilija Paavo Leinonen vastasi kirkon kalkkimaalauskoristelusta sekä lehterikaiteiden ja saarnastuolin maalaamisesta. Toisen lehterikerroksen kaiteeseen Leinonen kuvasi Raamatun henkilöitä. Saarnastuolista katsoen oikealla on Malakia, Jeremia, Elias ja Samuel, vasemmalla puolella Johannes Kastaja, Daniel, Jesaja ja Mooses.

Kuoripäädyn syvennyksissä on seitsemän maalattua enkeliä. Kuorin sivuille Leinonen teki kohtaukset Uudesta Testamentista, vasemmalle maalauksen ”Lapsi on teille syntynyt” ja oikealle, pääsiäiseen liittyvän aiheen ”Kaikki on täytetty”.

Alttaritaulu kaksi erillisestä taulua

Alttaritaulu muodostuu kahdesta erillisestä taulusta. Ylempänä on ensimmäisen kirkon tulipalosta pelastettu, taiteilija Eero Järnefeltin maalaus ”Kristus käy veden päällä” (1892-1893). Alempana on jyväskyläläisen Jonas Heiskan teos ”Jeesus – Hyvä Paimen” (1929). Alttarilla on kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen tekemä krusifiksi (2004).

Taulumäen kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi. Uudet tekstiilit otettiin käyttöön adventtina Taulumäen kirkon 70-vuotisjuhlavuonna 1999. Kajaniemi on valmistanut kuuteen liturgiseen väriin – vihreään, valkoiseen, violettiin, punaiseen, mustaan ja siniseen – kuuluvan alttarivaatteen eli antependiumin, ehtoollismaljan peittävät kalkkiliinat, saarnastuolin kirjatelineen kirjaliinat, messukasukat, messupaidat eli albat sekä niiden päälle laitettavat stoolat. Myös alttaripöydän liinat, kolehtihaavit ja kastekappelin tekstiilit on uusittu.

Sarjojen erikoisuus on kirkossa käyttöön otettu kuudes liturginen väri, sininen, joka on Suomen kirkoissa harvinainen. Neitsyt Mariaan liittyvä sininen väri on Taulumäen kirkossa käytössä pienen paaston ajan, 1. adventin jälkeisestä päivästä jouluaaton aattoon.

Kun Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan erottamisesta oli saatu määräys vuonna 1875, virisi kummallakin taholla kirkonrakennushanke. Maaseurakunnan kirkko pystytettiin aivan kaupungin rajalle. Taulumäen arkkitehtina oli L.I. Lindqvist.

Puukirkko paloi vuonna 1918

Vuonna 1885 valmistunut puukirkko kuitenkin tuhoutui lämmityslaitteista syttyneessä tulipalossa tammikuussa 1918. Itsenäisyyden alkuajan levottomuudet siirsivät kirkon rakentamista. Vaikka arkkitehti Josef Stenbäckiltä oli jo vuonna 1921 hankittu uuden kirkon piirustukset, varaa kalliin kivikirkon pystyttämiseen ei löytynyt.

Vuonna 1926 Arkkitehtiliitto ehdotti kirkkoasian ratkaisemista arkkitehtikilpailulla. Kilpailu järjestettiin seuraavana vuonna, ja voittaneen MESEK-nimisen ehdotuksen suunnittelijaksi paljastui arkkitehti Elsi Borg (1893-1958). Miesvaltaisissa arkkitehtipiireissä ratkaisu herätti kovaa keskustelua. Elsi Borg sai kuitenkin vaativan tehtävän, ja yhtenä 1920-luvun suomalaisen rakennustaiteen mestariteoksena pidetystä Taulumäen kirkosta tuli Suomen ensimmäinen naisen suunnittelema kirkkorakennus.

Ikkunat matalalle

Elsi Borgin kirkkosuunnittelun periaatteet näkyvät hyvin Taulumäen kirkossa. Hänen mukaansa oli tärkeää, että kirkon ikkunat tehtiin matalalle – näin luonto tuli osaksi jumalanpalvelusta. Borg pyrki luomaan alttarille kauniin valaistuksen ja syvän hartauden tunnelman, sillä kirkkoon tultiin paremminkin kuuntelemaan Jumalan puhetta kuin saarnaa. Saarnastuoli sai olla hieman syrjemmällä ja totuttua matalammalla.

Elsi Borg sai vaikutteita kirkon portaittain kohoavaan tornipäätyyn Skånen alueen kirkoista, joita vastavalmistunut arkkitehti luonnosteli Ruotsin-matkallaan vuonna 1920. Kirkko rapattiin ja maalattiin kalkkimaalilla, piirustuksista poiketen kuitenkin vaaleankeltaiseksi, sillä metsätaustaa vasten kirkon tuli ehdottomasti nousta ”vaaleana ja valoisana esiin”.