Uutislistaukseen

Tasauskeräys auttaa maattomia

Maattomuus ajaa ihmisiä maaorjiksi ja palkattomaan pakkotyöhön. Suomen Lähetysseuran Tasaus-keräys tukee tänä syksynä maattomia ihmisiä ja ennaltaehkäisee maattomuutta. Tasaus-keräys on Jyväskylässä Kävelykadulla 22.9. Lipaskerääjiä tarvitaan.
Tasaus_XL.jpg

Valtaosa maailman köyhistä asuu maaseudulla. Oma maapala mahdollistaisi heille omavaraisen elämän ja toimeentulon, mutta noin puolella heistä ei ole käytössään lainkaan tai riittävästi maata. Maattomuutta aiheuttavat esimerkiksi konfliktit, riittämätön tai syrjivä lainsäädäntö, suuryritysten tekemät maakaappaukset ja ympäristökatastrofit. Maattomuus vaarantaa ihmisten toimeentulon ja omavaraisuuden ja aiheuttaa köyhyyttä, nälkää, pakolaisuutta ja turvattomuutta. Maattomuus ajaa ihmisiä maaorjiksi ja palkattomaan pakkotyöhön.

Kolumbiassa epäoikeudenmukaisesti jakautunut maanomistus ja pientilallisten köyhtyminen ja maattomaksi joutuminen olivat perimmäisiä syitä Kolumbiassa 1960-luvulla alkaneeseen aseelliseen konfliktiin, joka jatkuu edelleen. Yksi prosentti maanomistajista omistaa yli puolet Kolumbian viljelyskelpoisesta maasta. Yli 75 prosenttia kolumbialaisista maanomistajista on pientilallisia, joiden yhteisomistus kaikesta Kolumbian maanviljelysmaasta on vain noin 10 prosenttia. Yli puolet maaseudun kotitalouksista elää köyhyydessä.
Konflikti myös aiheuttaa maattomuutta, kun ihmiset joutuvat pakenemaan ja jättämään kotinsa ja maansa. Ongelmana ovat myös maakaappaukset. Konfliktin seurauksena Kolumbiassa on yli kuusi miljoonaa maansisäistä pakolaista ja noin kahdeksan miljoonaa hehtaaria maata on anastettu laittomasti.
Erityisesti afrokolumbialaiset ja alkuperäiskansat ovat kärsineet konfliktista. Heidän identiteettinsä ja toimeentulonsa ovat vahvasti sidoksissa maahan, minkä vuoksi maattomuus on heille erityisen vaikeaa.
Lähetysseuran paikallinen kumppani tukee ja suojelee ihmisoikeuspuolustajia, jotka ajavat yhteisöjen maaoikeuksia. Afrokolumbialaisten järjestöjen vaikuttamistyötä heidän maittensa palauttamiseksi tuetaan. Yhteisöjen ruokaturvaa parannetaan kehittämällä maanviljelyä. Lisäksi maaseudun ihmisille kehitetään uusia toimeentulolähteitä.

 Etelä-Afrikassa apartheidin jäljet ovat vielä selvästi nähtävissä. Erityisesti maanomistus on maan suurimpia kipupisteitä.Vuoden 1913 maalaki hääti mustat mailtaan ja määräsi noin 90 prosenttia maasta valkoisten omistukseen. Rotuerottelun päätyttyä hallituksen tavoitteena on ollut palauttaa maita mustille. Edistys on kuitenkin ollut hidasta, ja valtaosa maasta on edelleen valkoisen vähemmistön omistuksessa.
Lähetysseuran eteläafrikkalainen kumppani KwaZulu-Natalin kristillinen neuvosto (KZNCC) rakentaa sovintoa ja keskusteluyhteyttä valkoisten maanomistajien ja maattomien mustien välille. KZNCC kuuntelee kumpaakin osapuolta ja auttaa kohtaamisten järjestämisessä. Se voi myös auttaa vääryyttä kärsineitä löytämään oikeat kanavat asian käsittelyyn ja avustaa oikeudenkäynneissä.
Juuri kirkoilla on dialogin käynnistämisessä onnistumisen edellytyksiä, sillä Etelä-Afrikassa sekä valkoiset että mustat käyvät ahkerasti kirkossa ja pappeja kuunnellaan.

 

Tule lipaskerääjäksi kävelykadun tasaustapahtumaan 22.9. Suomen Lähetysseuran tasauspäivän teema Jokaisella on oikeus maahan. Kerääjiä tarvitaan klo 10–15.30. Voit kerätä itsellesi sopivan ajan. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä 050 3409 889 tai ulla.klemettinen@evl.fi.

2016-08-29 09:44:01.0