Tyttökerhot vähensivät alaikäisten naittamista Etiopiassa

Koulutytöt johtavat kulttuurin muutosta, joka merkitsee vuosisataisen, maaseudulla yhä sitkeästi elävän perinteen päättymistä.  Muutoksessa ovat vahvasti mukana monet järjestöt ja kirkot sekä Etiopian valtio.

Tyttökerhotoiminta alkoi kahdeksan vuotta sitten osana Lähetysseuran ja etiopialaiskirkon Dessien hiippakunnan kehityshanketta. Opettaja Alganesh Baynesagn kertoo, että tytöt suunnittelevat itse viikoittaisten kokoontumistensa sisällön, joissa aiheena on useimmiten jokin kulttuurin haitallisista perinteistä. Näistä vakavimmat ovat lapsiavioliittojen lisäksi tyttöjen sukupuolielinten silpominen ja tyttöjen koulutuksen estäminen.

Tytöt keräävät tietoa kirjoista, radiosta ja televisiosta ja järjestävät koulutustapahtuman kerran kuussa kaikille koulunsa oppilaille ja henkilökunnalle. He myös kiertävät kodeissa valistamassa ja raportoivat kouluun, jos saavat tietää alaikäisten naittamisaikeista. Perhe kutsutaan kouluun keskustelemaan, mikä on aina johtanut naittamispäätöksen perumiseen.

Sirinkan koulun vararehtori Jaragl Niguse vahvistaa, että aiemmin hyvin yleiset lapsiavioliitot ovat kokonaan hävinneet koulun alueella. Tyttöjä naitettiin jopa 13-vuotiaina. Viiden tuhannen asukkaan kaupungissa muutos koskettaa satoja perheitä. Myös luokalle jääminen ja koulun keskeyttäminen ovat vähentyneet dramaattisesti ja tyttöjen arvosanat ovat parantuneet merkittävästi kerhotoiminnan myötä.

Koulussa on oppilaita lähes 800, tyttökerholaisia on 74. Kaikkiaan kehityshankkeen alueella on tyttökerhoja kuudella koululla ja tyttöjä kerhoissa satoja. Hankkeessa mukana olevien kuuden kylän tai kaupungin asukasluku on yhteensä noin 24 500. Väestöstä muslimeja on 70 prosenttia ja kristittyjä 30 prosenttia.
 

Tytöistä tulevia johtajia

– Meidän joukostamme voi nousta Etiopian ensimmäinen naispääministeri, sanoo Sirinkan tyttökerhojen johtajien sujuvasanainen puhenainen Tiblets Hayelom (14). Hänen tavoitteenaan on opiskella lääkäriksi.

Kaikilla muillakin tyttökerhonjohtajilla on unelma-ammatti: lääkäri, insinööri ja opettaja ovat suosikkeja.

Näiden tyttöjen elämästä tulee aivan erilainen kuin heidän äitiensä, joiden koulunkäynti on keskeytynyt varhaisen avioliiton ja lastensaamisen vuoksi.

Tibletsin äiti Turuwerk Mellese (40) ei käynyt lapsena päivääkään koulua. Hänen naitettiin ensimmäiseen liittoonsa jo 8-vuotiaana. Nyt hän osallistuu kirkon käynnistämään aikuisten lukutaitoryhmään.

Turuwerk Mellese on tyttärensä innoittamana ryhtynyt valistamaan ehkäisystä ja silpomisen ja muiden tuhoavien perinteiden vaaroista. Laajan kampanjan tuloksena perheiden keskimääräinen lapsimäärä Sirinkassa on vähentynyt neljään. Silpominenkin on vähentynyt dramaattisesti.

– Silpomista ja suurta lapsilukua pidetään nyt takapajuisina, mikä on iso asennemuutos, Turuwerk toteaa. – Tib opettaa innokkaasti meitä ja koko naapurustoa vahingollisista perinteistä ja muista oppimistaan asioista. Rukoilen, että hänen toiveensa toteutuu ja hän valmistuu lääkäriksi. Tibistä olisi vaikka maan johtajaksi, arvelee Tiblets Hayelomin isä Hayelom Dubale (55).
 

Lapsiavioliitoille ja silpomiselle loppu koko maassa

Etiopian hallitus sitoutui heinäkuussa 2014 hävittämään maasta lapsiavioliitot ja tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vuoteen 2025 mennessä. Molemmat perinteet ovat laittomia. 

Etiopiassa on jo vuosien ajan työskennelty tuhoavien perinteiden kitkemiseksi ja ne ovatkin vähentyneet. Unicefin tilastojen mukaan etiopialaistytöistä kuitenkin 41 prosenttia avioituu yhä alle 18-vuotiaina ja heistä 16 prosenttia alle 15-vuotiaina. Perinnettä ylläpitävät köyhyys ja tietämättömyys. Neitsyttyttärestä perhe saa hyvät rahat ja lapsimorsianten on uskottu tuovan miehen sukuun paljon lapsia ja ilmaista työvoimaa.

Lapsiavioliitoista ja silpomisesta seuraa tytöille usein elämänpituisia kärsimyksiä, sillä liian varhainen raskaus ja synnytys vaurioittavat kehoa ja johtavat pahimmillaan kuolemaan.

Suomen Lähetysseura on vuonna 1859 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Lähetysseura on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Teksti ja kuvat Sari Lehtelä

Kuvassa:
Tyttökerholaiset muuttavat kulttuuria. He järjestävät koulutusta ja kiertävät valistamassa kodeissa omissa naapurustoissaan. Koulutuksen sisältönä ovat vahingolliset perinteet, jotka elävät sitkeästi maaseudulla, mm. alaikäisten tyttöjen naittaminen, tyttöjen sukupuolielinten silpominen ja tyttöjen koulutuksen vähätteleminen ja estäminen. Seinustalla vararehtori Jaragl Niguse ja kerhotoiminnan käynnistäjä, opettaja Alganesh Baynesagn.

Teksti ja kuva: Sari Lehtelä

www.suomenlahetysseura.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä