Suomalaiset tuntevat luterilaisuutta hyvin

29.10.2016 15.00

Yli puolet suomalaisista tunnistaa luterilaisuuden peruspiirteitä hyvin. Peruspiirteisiin lasketaan muun muassa ajatus kaikkien kyvystä tunnistaa oikea ja väärä, kristillinen kasvatus, Raamattu kirkon opin ja julistuksen lähteenä sekä ajatus siitä, että vastuu heikompiosaisista kuuluu kaikille.

Myös kasvatuksen ja koulutuksen tärkeyttä sekä rakkautta virsiin on historiallisesti pidetty luterilaisuudelle erityisen tunnusomaisina piirteinä.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää luterilaisuudelle luonteenomaisena ajatusta, jonka mukaan kristillinen kasvatus kuuluu kirkon ytimeen, ja lähes sama määrä ajattelee, että virret ja kirkkomusiikki ovat kirkon sanoman ja rukouksen tärkeitä ilmaisuvälineitä.

Suomalaisten tunnistamia luterilaisuuden keskeisiä piirteitä on tutkittu tuoreessa kyselytutkimuksessa, jonka kirkkohallitus teetti YouGov Finland Oy:lla.

Martti Lutherin kuuluisien teesien julkaisemisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden lokakuussa 500 vuotta. Kirkon epäkohtia kritisoivat teesit käynnistivät kirkollista elämää, kieltä ja kansansivistystä, kulttuuria, hallintoa ja lainsäädäntöä muovanneen tapahtumasarjan, jota kutsutaan reformaatioksi. Sen seurauksena syntyi myös luterilainen kirkko. Reformaation merkkivuosi käynnistyy kirkossamme 30.10.2016.

Tutkimuksen mukaan yksi luterilaisuuden tunnuspiirteistä on maallisen kutsumuksen arvostaminen hengellisen rinnalla. Luterilaisuudessa korostetaan, että jokainen kristitty voi palvella Jumalaa omissa arkisissa tehtävissään. Suomalaisista yli kolme viidestä on sitä mieltä, että tämä ajatus luonnehtii luterilaisuutta erittäin tai jokseenkin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista on toista mieltä.

Lähes puolet suomalaisista pitää jokseenkin tai erittäin huonosti luterilaisuutta luonnehtivana ajatusta, että ahkeralla työllä saavutettua rikkautta voidaan pitää merkkinä Jumalan siunauksesta. Sen sijaan noin viidesosa pitää sitä virheellisesti luterilaisuutta luonnehtivana.

Ihmisten hädän ja kärsimyksen hengellistäminen on luterilaisuudelle vierasta. Ihmisten auttamiseen suhtaudutaan sitä vastoin käytännöllisenä ja ratkaistavana haasteena. Tämä piirre tunnistetaan suomalaisten keskuudessa edelleen varsin hyvin.

Noin puolet suomalaisista on sitä mieltä, että väittämä ”ihmisten kärsimys on seurausta Jumalan rangaistuksesta” luonnehtii luterilaisuutta jokseenkin tai erittäin huonosti. Sen sijaan lähes kaksi viidestä suomalaisesta pitää väittämää ”kristillinen usko kutsuu huolehtimaan köyhistä” luterilaisuutta erittäin tai jokseenkin hyvin luonnehtivana.

Käsitys köyhistä huolehtimisen päävastuusta erottelee kirkkokuntia toisistaan. Reformaattorit korostivat, että köyhistä huolehtiminen on yhteinen asia, ja sitä varten perustettiin erityisiä rahastoja. Nykyäänkin pohjoismainen hyvinvointivaltion malli pohjautuu ajatukseen siitä, että köyhistä tulee huolehtia verovaroin.

Joissain toisissa kirkkokunnissa on korostettu sitä, että perheen, kansalaisjärjestöjen ja kirkon tulee kantaa vastuu heikompiosaisista, eikä vastuu kuulu valtiolle.

Noin kolmasosa vastanneista pitää ajatusta valtion vähäisestä vastuusta huonosti luterilaisuutta luonnehtivana, viidesosan mielestä luonnehdinta sopii luterilaisuuteen hyvin. Tulos kertoo, että suomalaiset eivät erityisen hyvin tunnista luterilaisuuden korostamaa yhteistä vastuuta köyhistä.

Kyselytutkimuksen tulokset ovat luettavissa Kirkon tutkimuskeskuksen verkkopalvelussa.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa 14.–17.10.2016. Kyselyyn vastasi 1003 suomalaista. Vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi iän (18+), sukupuolen, asuinpaikan ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumisen mukaan.

 

 

« Uutislistaukseen