Uutislistaukseen

Väkeä joulukirkossa

Kaksi viidestä suomalaisesta osallistuu joulukirkkoon

22.12.2019 06.00

Erityiset jouluruoat ja perheen ja suvun kokoontuminen kuuluvat lähes jokaisen suomalaisen joulunviettoon.

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta ilmoitti, että erityiset jouluruoat kuuluvat useimmiten heidän joulunviettoonsa. Perheen ja suvun kokoontuminen oli useimmiten osa joulua kolmella neljästä suomalaisesta (72 %) ja neljänneksellä toisinaan.

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselystä. Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn osallistui 4310 suomalaista ja se kerättiin marras-joulukuussa 2019.

Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan sekä kirkkoon kuulumisen mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Joulu on suosittua kirkossakäyntiaikaa

Seurakuntien adventin ajan tilaisuuksiin osallistuu kaksi viidestä suomalaisesta ainakin toisinaan. Yleisintä tilaisuuksiin osallistuminen oli yli 50-vuotiailla.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten joulunvietossa. Kolme viidestä (57 %) suomalaisesta osallistuu yhteislaulutilaisuuteen useimmiten tai ainakin toisinaan.

Kauneimmat joululaulut kiinnostavat myös nuorempia sukupolvia: puolet alle 35-vuotiaista käy ainakin toisinaan laulamassa kirkossa kauneimpia joululauluja. Innokkaimmin Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen osallistuvat eläkeikäiset, joista neljä viidestä osallistuu tilaisuuteen ainakin toisinaan.

Joulukirkossa käy puolet suomalaisista. Vastaajista 14 prosenttia ilmoitti joulukirkon kuuluvan jouluunsa useimmiten. Kolmanneksella (34 %) joulukirkko kuului joulunviettoon toisinaan.

Yleisintä joulukirkossa käyminen oli eläkeikäisillä (61 %), mutta myös alle 25-vuotiaista puolet osallistui joulukirkkoon ainakin toisinaan. Omassa lapsuudenkodissaan joulukirkkoon oli osallistunut puolet vastaajista (45 %).

Vastaajilta selvitettiin myös, miten tärkeänä he pitivät joulun sanomaa Jeesuksen syntymästä. Suomalaiset jakautuvat kahteen yhtä suureen joukkoon suhtautumisessaan joulun merkitykseen. Kaksi viidestä suomalaisesta (39 %) on täysin tai osittain sitä mieltä, että joulun kristillinen sanoma on heille tärkeä. Saman verran (38 %) on heitä, jotka ovat väittämästä osittain tai täysin eri mieltä.

Eri sukupolvien välillä on huomattavasti eroja siinä, miten tärkeänä he näkivät joulun kristillisen sanoman. Se on tärkein vanhimmille ikäryhmille ja vähenee, mitä nuorempaa ikäryhmää tarkastellaan. Kolme viidestä (60 %) yli 65-vuotiaasta suomalaisesta on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että joulun kristillinen sanoma on heille tärkeä. Alle 35-vuotiaista näin ajattelee vain runsas neljännes (27 %).

Perinteiset joulunviettotavat myös muuttuvat

Joulurauhan julistusta seuraa ainakin toisinaan neljä viidestä suomalaisesta. Kolme neljästä (75%) yli 65-vuotiaasta seurasi useimmiten joulurauhan julistusta, mutta alle 25-vuotiaista vain kolmannes.

Yli 65-vuotiaista vain muutama prosentti ilmoitti, ettei heidän jouluunsa kuulu koskaan julistuksen seuraamista. Toinen oli tilanne nuoremmilla ikäryhmillä: alle 35-vuotiaista kolmannes (35 %) katsoi, että joulurauhan julistuksen seuraaminen ei kuulu heidän joulunviettoonsa.