Kirkon diakonia auttoi yhä useampaa viime vuonna

Kirkon diakoniatyöntekijät auttoivat entistä useampia ihmisiä viime vuonna. Kohdattuja ihmisiä oli kaikkiaan 566 412, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Diakonian kautta myönnettyjen avustusten kokonaismäärä nousi 8,4 miljoonaan euroon viime vuonna edellisvuoden 6,6 miljoonasta eurosta.

– Kohtaamisten ja avustusten määrän nousuun vaikuttivat ennen kaikkea koronatilanteen myötä kasvanut avun tarve ja ihmisten hakeutuminen diakonisen avun piiriin. Ihmisten taloustilanteissa tapahtui nopeita ja yllättäviä muutoksia lomautusten ja muiden työn muutosten takia, asiantuntija Airi Raitaranta Kirkkohallituksesta kertoo.

Raitarannan mukaan vaikeissa elämäntilanteissa elävien ihmisten tilanne vaikeutui koronaepidemian myötä lisää.

–Epävarmuus, terveydelliset syyt ja kontaktien väheneminen vaikuttavat kaikkiin, mutta erityisesti siellä, missä eletään haavoittuvissa elämäntilanteissa.

Jaettujen ruokakassien määrä kaksinkertaistui noin 264 000 kassiin ja diakoniaruokailujen määrä puoliintui noin 105 000 ruokailuun. Koronaepidemia selittää muutoksia, sillä ruokakassien jakelu lisääntyi, kun ruokailuja ei voitu järjestää. Ruokakasseissa hyödynnetään hävikkiruokaa ja etenkin joulunaikaan niihin ostetaan elintarvikkeita. Lisäksi EU-elintarvikkeita jaetaan ruokakasseissa.

Diakonian järjestämien retkien ja muiden tilaisuuksien määrä supistui epidemian vuoksi voimakkaasti.

Erityisesti yli 70-vuotiaita kohdattiin aiempaa enemmän. Noin joka kolmas diakonian kohtaaminen oli yli 70-vuotiaan kanssa. Kohtaamisista lähes 80 prosenttia oli työelämän ulkopuolella olevan ihmisen kanssa.

Suurimmat syyt kohtaamisille olivat edellisen vuoden tavoin taloudellinen auttaminen (40 %), terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat (37 %) ja ihmissuhteet (14 %).

– Koronakriisi ohjasi seurakuntia kohdentamaan voimavaroja diakoniseen toimintaan sekä tekemään erityisesti isommissa kaupungeissa aiempaa vahvempaa yhteistyötä kaupungin ja järjestöjen kanssa. Kriisin myötä kehittyneet kumppanuudet ja hyviksi havaitut yhteistyön muodot toivottavasti vakiintuvat. Samalla työnantajien on hyvä huomioida, millä tavalla voidaan tukea niitä työntekijöitä, jotka ovat ottaneet ja ottavat korona-aallot raskaimmin vastaan, johtaja Kalle Kuusimäki toteaa.