Suomen Lähetysseuran kummityötä 25 vuotta

14.2.2013

Opiskelua kummikoulu Nkurenkurussa.

Maailmassa on edelleenkin 67 miljoonaa lasta, jotka eivät pääse kouluun. Useimmat heistä asuvat kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Köyhyys on suurin syy lasten koulutuksen puutteeseen, samalla koulutus on kuitenkin yksi tehokkaimmista keinoista vähentää köyhyyttä. Koulutus luo hyvinvointia ja tasa-arvoa, toteaa UNESCO*.

Suomen Lähetysseuran kummitoiminta on edistänyt lasten hyvinvointia jo 25 vuotta. Tuhannet kummitukea saaneet, entiset kummilapset, toimivat nyt koulutettuina omissa ammateissaan. Kummien avulla he ovat löytäneet tien parempaan tulevaisuuteen. Myös Jyväskylän seurakunnan lähetystyö tukee kummilapsia eri puolilla maailmaa.

Lähetysseuran kummityö alkoi vuonna 1988 Etiopiasta, jossa alettiin tukea Mekane Yesus -kirkon Hosainan hiippakunnan päiväkotilapsia. Pian tämän jälkeen mukaan tulivat Kolumbian luterilaisen kirkon koulujen oppilaat, Mafingan orpokoti Tansaniassa ja Beit Jalan oppilaskoti Palestiinalaisalueilla. Kummityötä tehdään aina yhteistyössä paikallisen kumppanin kanssa.

Nykyisin Lähetysseura tekee kummityötä 16 maassa, tänä vuonna 1,2 miljoonalla eurolla. Eniten apua kanavoidaan Etiopiaan, Nepaliin, Senegaliin, Palestiinalaisalueille, Tansaniaan ja Kolumbiaan.

Vuonna 1998 aloitettu Lasten Pankki on kertalahjoittajia varten perustettu rahasto. Lasten Pankin varoin kummioppilaat voivat saada tarvitsemaansa erityistukea tai mahdollisuuden jatko-opintoihin. Lasten Pankista myös rahoitetaan määräaikaisia hankkeita ja kartoitetaan uutta kummityötä.
 

Viime vuonna 400 valmistunutta

Kummituella katetaan mm. koulumaksuja, -pukuja ja -tarvikkeita. Vuonna 2012 noin 400 oppilasta suoritti lukiota vastaavat opinnot tai valmistui ammattiin kummien tuella. Yksittäisen kummilapsen sijaan kummit auttavat nykyisin enimmäkseen lapsiryhmiä, jolloin tuki jakaantuu tasaisesti kaikkien kummilasten kesken.
Vuoden 2013 alkaessa kummisopimuksia on lähes 3 500. Yksityishenkilöiden lisäksi kummeina on yli 500 seurakuntien pienryhmää. Kouluja on mukana yli 40. Kummius yhdistää myös monia ystäväporukoita.

Kummina olet korvaamaton.
www.suomenlahetysseura.fi/kummit

 

”En ollut enää orpo, kun sain Pirkko-kummin”
Angolasta sotaa paennut Herman on opettaja Namibiassa


Herman Kambinda on 34-vuotias. Hän syntyi  Angolassa 17-lapsisen perheen nuorimmaksi. Lapsuus oli  mukavaa aikaa. Herman ehti käydä koulua muutaman vuoden, kunnes maassa alkoi sota. Siihen loppui Hermanin lapsuus. Hermanin isä kuoli sodassa, samoin suurin osa hänen veljistään. Sota hajoitti perheen. Kun Hermanin äitikin kuoli sodan aikana sairauteen, ei 11-vuotiaalle pojalla ollut huolehtijaa.  Herman päätyi sotaorvoksi Namibiaan. Hänestä tuli karjapaimen namibialaiselle perheelle. Hän oli yksin ja vieraassa maassa.
Kului kolme vuotta, ja Herman oli jo luopunut unelmastaan päästä kouluun. Sitten eräänä päivänä perheen isä näki Hermanin opettamassa lapsia puun alla. Silloin isä tajusi, että poika täytyy laittaa kouluun.  Herman kävi paikallista koulua muutaman vuoden, mutta koulumaksujen kanssa oli ongelmia. Perheellä ei ollut varaa maksaa hänen koulumaksujaan.

Kun Herman kuuli Suomen Lähetysseuran rakentamasta Nkurenkurun koulusta, hän haki – ja pääsi – kummioppilaaksi sinne.
”Olin iloinen kun kuulin, että minut oli hyväksytty kummiohjelmaan. Nyt minulla oli mahdollisuus tulevaisuuteen”, Herman kertoo.

Hyvä lukio avasi ovet yliopistoon

Herman opiskeli Lähetysseuran kummioppilaana ja valmistui ylioppilaaksi. Vuonna 1990 Lähetysseuran tuella perustettu Nkurenkurun yläaste ja lukio on yksi Pohjois-Namibian korkeatasoisimmista kouluista. Kun alueen muista lukioista pääsee jatko-opintoihin noin kolme prosenttia oppilaista, Nkurenkurun oppilaista jatko-opintoihin pääsee lähes 80 prosenttia.
Hermankin jatkoi opintojaan yliopistossa, jonne hän sai valtion stipendin. Hän valmistui opettajaksi vuonna 2005 ja on sen jälkeen toiminut opettajana Namibian maaseudulla.
Nyt Hermanilla on vaimo ja kaksi lasta. Kaunis, oma talo on melkein valmis. Herman auttaa säännöllisesti kylän köyhiä lapsia ja nuoria. Hän haluaa auttaa, koska häntä on autettu.
Kummioppilaana olon Herman tiivistää kiitollisena näin: ”Opiskelu Suomen Lähetysseuran kummioppilaana muutti elämäni. En vain saanut koulutusta ja mahdollisuutta yliopisto-opintoihin, sain myös vanhemman, joka piti minusta huolen maksamalla koulumaksuni Suomesta. En ollut enää orpo, sillä nyt minulla oli vanhempi, suomalainen Pirkko-kummini.”

Teksti ja kuva Suvi Dahlsten