video

Tukemamme lähetystyö Nepalissa

Nepal on yksi Aasian köyhimmistä maista. Patriarkaalista yhteiskuntaa leimaa eriarvoisuus ja kastijärjestelmän taakka.

Nepalin valtauskonto on hindulaisuus ja toiseksi suurin uskonto buddhalaisuus. Vuosien 1996–2006 sisällissodan jäljiltä maa on edelleen poliittisesti hauras. Kehityserot maaseudun ja pääkaupunki Katmandun välillä ovat suuret, ja iso osa nepalilaisista lähtee siirtotyöläisiksi esimerkiksi Intiaan ja Lähi-itään. Nepal on hyvin altis luonnonkatastrofeille.

Lähetystyöntekijämme Susanne Saarinen

Susanne on muuttanut Nepaliin joulukuussa 2024. Hän työskentelee hankehallinnon asiantuntijan tehtävissä. Susanne on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kätilö sekä globaalin terveyden ja kriisinhallinnan maisteri. Joulukuussa -24 Susanne kirjoitti: "Erityisesti odotan pääseväni näkemään ja kokemaan paikan päälle kumppaniemme syvällistä paikallistuntemusta, kulttuurista ymmärrystä ja yhteisöjen tarpeista kumpuavaa toimintaa. Itse olen ilolla oppijan paikalla tukemassa kumppaneitamme olemaan toivon ja rakkauden majakoita tavalla, joka on linjassa myös Suomen Lähetysseuralle tärkeiden arvojen kanssa. Tehtävämme täällä, vaikkakin vielä alkuvaiheessa, keskittyy vastaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja yhteisöjen tarpeisiin, tuomaan tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja edistämään luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvia suhteita."

Susannen työtä tukee Huhtasuon lähikirkkoalue.

Pienviljelijäperheiden toimeentulon vahvistaminen

Köyhyyden ongelma Nepalissa on monitahoinen, mutta maatalouden tila on yksi pääsyistä köyhyyteen. Maatalousala on suurin työllistäjä maassa, mutta sen tuottavuus on alhainen, eivätkä pienviljelijät kykene ruokkimaan perhettään oman työnsä tuotoilla.

Sudurpaschimin maakunta on yksi vähiten kehittyneimmistä maakunnista Nepalissa. Yli kolmasosa maakunnan asukkaista elää köyhyydessä. Aliravitsemus ja lapsikuolleisuus ovat alueella suuria. Monet miehet lähtevät töihin ulkomaille, jolloin naiset jäävät hoitamaan maatalouden. Naisilta kuitenkin puuttuu usein osaamista, heidän työtaakkansa on kaksinkertainen sisältäen niin maanviljelyksen kuin kotityöt, ja heiltä puuttuu pääsy resursseihin esimerkiksi siemeniin ja maahan. Nämä tekijät ovat ongelmia, joihin pureutumalla voidaan parantaa ruoan ja ravinnon saatavuutta ja vähentämään köyhyyttä Sudurpaschim maakunnan alueella.

Yhdessä Suomen Lähetysseuran ja nepalilaisten kumppaneiden (Local Initiatives for Biodiversity, Research and Development (LI-BIRD)) parannamme alueen asukkaiden ruokaturvaa ja tulonsaantimahdollisuuksia sekä tuemme ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Hanketta tuetaan myös Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Nepalin pienviljelijäperheitä tukee Huhtasuon lähikirkkoalue.

Perhetyön ja naisten oikeuksien vahvistaminen

Suomen Lähetysseura tekee Nepalissa työtä kaikkein syrjityimpien ihmisten elinolojen parantamiseksi sekä ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Lähetysseura edistää naisten ja sitä kautta perheiden asemaa yhteiskunnassa.

Nepalissa naisen asema on perinteisesti ollut alisteinen eikä puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen, lasten kasvatukseen ja perheen henkiseen hyvinvointiin ole kiinnitetty huomiota. Lisäksi kasvava siirtotyön määrä on lisännyt haasteita, perheiden erilleen joutumista ja eroja.

Kristillisellä perhetyöllä pyritään vahvistamaan perheiden yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoisia suhteita. Sen avulla pyritään vähentämään perheväkivaltaa, perheiden hajoamisia sekä tukemaan lasten kasvatushaasteissa.

Nepalin perhetyötä tukee Toivakan lähikirkkoalue.