Isostoiminnan malli ylläpitää nuorten läheisyyttä kirkkoon

8.8.2017 14.41

hyppy taivaaseen_L.jpg
Tulosten mukaan suomalaisen rippikoulun yksi erityisvahvuus on se, että se pystyy houkuttelemaan mukaansa myös lähtökohtaisesti jo etäällä kirkosta olevia nuoria. Sekä rippikouluun että isostoimintaan tulemisen kynnys on alhainen.

 

Toukokuussa julkaistu kansainvälinen Confirmation, Faith, and Volunteerism -tutkimus avaa protestanttisten eurooppalaisnuorten suhtautumista ja sitoutumista kirkkoon. Tutkimuksen aikana nuoria seurattiin kolmen vuoden ajan rippikoulun alusta alkaen. Kyseessä on suurin koskaan tehty protestanttisia nuoria koskeva tutkimus.

Tutkimus ja sen tulokset ovat vaikuttaneet vahvasti tänä vuonna voimaan tulleeseen rippikoulu-uudistukseen.

Suomen isostoiminnan malli toimii

Yksi tutkimuksen viesti Suomelle on, että suomalainen isostoiminnan malli ylläpitää nuorten läheisyyttä kirkkoon.

”Ilman sitä mallia Suomen nuorten suhtautuminen kirkkoon olisi aivan toinen”, kertoo Kati Tervo-Niemelä, yksi tutkimuksen tekijöistä. ”Tuloksissa näkyy Suomen kohdalla todella loistavasti, että kun täällä on vahva isostoiminnan malli, meillä on oikeasti tarjota tuon ikäisille nuorille konteksti, jossa toimia.”

Tämä näkyy myös siinä, että Suomessa enemmän kuin muissa maissa nuoret haluavat tulla seurakunnan toimintaan mukaan riparin jälkeen. He tietävät, että siellä on heille tarkoitettua toimintaa, ja että heitä tarvitaan ja halutaan sinne.

”Monissa maissa, kun nuori päättää rippikoulun, tavat toimia ovat marginaalisia. Ei ole sellaista järjestelmää johon nuori solahtaisi helposti mukaan. Suomessa isosjärjestelmä on niin vahva, että siihen on lähtökohtaisesti helppo tulla mukaan.”

Tutkimuksen seurauksena isostoiminnan mallia ja toimintakulttuuria yritetään viedä yhä enemmän muihin kirkkoihin, esimerkiksi Saksaan. Myös Norjassa on yhä aktiivisemmin haluttu kehittää isostoimintaa. On havaittu, kuinka keskeistä on, että nuoret ovat itse toimimassa aktiivisesti rippikoulutyössä rippikoulun jälkeen.
(Kuva Sami Saarenpää)

Lue koko tutkimus täältä

« Uutislistaukseen