Jyväskylän seurakunnan hallintosääntö

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on kirkkolain (652/2023) 3 luvun 7 §:n nojalla 12.12.2023 hyväksynyt seurakunnalle tämän hallintosäännön.

1. luku - Yleiset määräykset 

1 § Hallintosäännön soveltaminen

Seurakunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätösvallan siirtämisestä toimielimille tai johtaville viranhaltijoille sekä toimielinten päätöksenteosta ja kokousmenettelyistä määrätään tässä hallintosäännössä kirkkolain (652/2023) ja kirkkojärjestyksen (657/2023) nojalla. 

Sisäisiä määräyksiä sisältyy myös seuraaviin säädöksiin: 

1. Seurakunnan taloussääntö  
2. Hautainhoitorahaston säännöt
3. Hautaustoimen ohjesääntö 
4. Diakoniatyön johtosääntö 
5. Lähetystyön johtosääntö
6. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö
7. Hankintaohje
8. Arkistonmuodostamissuunnitelma 

2 luku - Seurakunnan hallinto-organisaatio 

2 § Kirkkovaltuusto 

Kirkkovaltuustossa on 45 jäsentä. Valtuuston varajäsenet määräytyvät kirkkojärjestyksen 9 luvun 47 §:n 2 momentin mukaisesti.  

3 § Kirkkoneuvosto 

Kirkkoneuvostoon kuuluu virkansa puolesta kirkkoherra puheenjohtajana sekä valittuina jäseninä varapuheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä. 
Kirkkoneuvoston vaali toimitetaan siten, että ensin valitaan varapuheenjohtaja yhdessä varajäsenensä kanssa ja sen jälkeen eri vaalilla muut jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen. 

Kirkkoneuvoston alaiset johtokunnat sekä vaikuttamistoimielimet

4 § Arvioinnin johtokunta

Seurakunnassa on arvioinnin johtokunta, jonka toimialana on arvioida seurakunnan sisäistä valvontaa, toiminnan ja talouden tarkoituksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja raportointia sekä talouden tasapainoa.

Kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen johtokunnalle puheenjohtajan ja neljä jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenillä ja varajäsenillä tulee olla hyvä seurakuntien toiminnan ja talouden tuntemus. Jäsenet ja varajäsenet eivät saa olla kirkkoneuvoston tai seurakunnan muiden hallintoelimien kuin kirkkovaltuuston jäseniä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen.

5 § Yhteisen seurakuntatyön johtokunta

Johtokunnan toimialaan kuuluu yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus seurakunnallisen toiminnan koordinointia, kehittämistä ja kokoseurakunnallisia erityistoimintoja sekä Taulumäen kirkon toiminnan järjestämistä varten.

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.
Kirkkovaltuusto valitsee johtokunnalle puheenjohtajan johtokunnan toimikauden ajaksi. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen.

6 § Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta

Johtokunnan toimialaan kuuluvat seura¬kunnan rakennustoimintaa, kiinteää ja irtainta omaisuutta, hautausmaiden perustamista, hoitoa ja käyttöä sekä hautainhoitorahaston toimintaa koskevien asioiden käsitteleminen ja päättäminen. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.

Kirkkovaltuusto valitsee johtokunnalle puheenjohtajan johtokunnan toimikauden ajaksi. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. Johtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen kaksi kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajaa ja heille yhden varajäsenen sekä kaksi hautausmaakatselmusten suorittajaa ja heille yhden varajäsenen. 

7 § Sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta

Johtokunnan toimialaan kuuluu sairaalasielunhoidon antaminen sairaalahoidossa oleville potilaille Jyväskylässä Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaala Novassa ja Kyllön sairaalassa sekä mahdollisesti muissa sairaaloissa kulloinkin erikseen sovittavassa laajuudessa. 

Yhteisjohtokunnan jäsenmäärä määräytyy kulloinkin toimintaan sopimusperusteisesti osallistuvien seurakuntien/seurakuntayhtymien mukaan siten, että Jyväskylän seurakunnalla on kolme edustajaa ja kullakin sopimusseurakunnalla/seurakuntayhtymällä on yksi edustaja, sekä heillä kullakin seurakuntansa/-yhtymänsä nimeämä henkilökohtainen varaedustaja. 

Sopimusseurakuntien kirkkovaltuustot tai -seurakuntayhtymien yhteiset kirkkovaltuustot nimeävät yhteisjohtokuntaan vaalikaudeksi kukin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto nimeää vaalikaudeksi yhteisjohtokuntaan puheenjohtajan ja kaksi jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhteisjohtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan, jonka tulee olla muusta sopimusseurakunnasta/-yhtymästä kuin Jyväskylän seurakunnasta.   

8 § Perheasiain neuvottelukeskuksen ja palvelevan puhelimen yhteisjohtokunta

Johtokunnan toimialaan kuuluvat Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen tuottama evankelis-luterilaisen kirkon perheneuvontatyö, seurakuntien työntekijöiden työnohjaus ja seurakuntien työyhteisöjen kehittämistoiminta resurssien rajoissa, sekä neuvottelukeskuksen organisaatioissa toimiva Jyväskylän seurakunnan Palveleva puhelin, jonka tehtävänä on antaa evankelis-luterilaisen kirkon Palvelevan puhelimen yleisperiaatteiden mukaisesti keskusteluapua ja tukea kriiseissä oleville ja tarjota koordinointi- ja koulutusapua Keski-Suomen seurakuntien alueella toimiville päivystysryhmille. 

Palvelevan puhelimen käytännön toiminnan suunnittelua ja ohjausta varten toimii päivystysryhmien ryhmänohjaajista muodostuva palvelevan puhelimen jaosto. 

Yhteisjohtokunnan jäsenmäärä määräytyy kulloinkin toimintaan sopimusperusteisesti osallistuvien seurakuntien/seurakuntayhtymien mukaan siten, että Jyväskylän seurakunnalla on kolme edustajaa ja kullakin sopimusseurakunnalla/seurakuntayhtymällä on yksi edustaja, sekä heillä kullakin seurakuntansa/-yhtymänsä nimeämä henkilökohtainen varaedustaja. 

Sopimusseurakuntien kirkkovaltuustot tai -seurakuntayhtymien yhteiset kirkkovaltuustot nimeävät yhteisjohtokuntaan vaalikaudeksi kukin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto nimeää vaalikaudeksi yhteisjohtokuntaan puheenjohtajan ja kaksi jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhteisjohtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan, jonka tulee olla muusta sopimusseurakunnasta/-yhtymästä kuin Jyväskylän seurakunnasta.   

9 § Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta

Yhteisjohtokunnan toimialaan kuuluu Keski-Suomen IT-yhteistyöalue, joka toimii Jyväskylän seurakunnan hallinnoimana. IT-yhteistyöalue pyrkii luomaan edellytykset keskitettyjen tietohallintopalvelujen tarjoamisen osakasseurakunnille siten, että tietojärjestelmät ja IT-infrastruktuuri tukevat IT-yhteistyöalueen osapuolien toimintaa ja hallintoa mahdollistaen osapuolten lakisääteisten kirkollisten ja viranomaistehtävien hoitamisen.

Sopimusseurakuntien kirkkovaltuustot tai -seurakuntayhtymien yhteiset kirkkovaltuustot nimeävät Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokuntaan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet, joilla tulisi olla asiantuntemusta yhteisjohtokunnan toimialalta. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto nimeää yhteisjohtokuntaan puheenjohtajan ja yhden jäsenen sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. 

Yhteisjohtokunnan jäsenmäärä määräytyy kulloinkin toimintaan osallistuvien sopimuskumppanien lukumäärän mukaan siten, että pysyviä jäseniä ovat Jyväskylän seurakunnan kaksi jäsentä ja vaihtuvia jäseniä on vähintään viisi. Vaihtuvilla sopimuskumppaneilla on kullakin edustajanaan yksi jäsen ja hänellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhteistyösopimuksessa on määritelty sopimuskumppaneiden edustajien osallistuminen yhteisjohtokuntaan. 

Yhteisjohtokunta valitsee keskuudestaan toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa varapuheenjohtajan, jonka tulee olla muusta sopimusseurakunnasta/-yhtymästä kuin Jyväskylän seurakunnasta.   

10 § Lapuan hiippakunnan alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunta

Johtokunnan toimialaan kuuluu alueellinen seurakuntien yhteinen keskusrekisteri, joka toimii Jyväskylän seurakunnan hallinnoimana. Alueellisesta keskusrekisteristä voidaan käyttää myös lyhennettyä nimeä aluekeskusrekisteri. Alueellinen keskusrekisteri vastaa yhteisenä keskusrekisterinä seurakunnille ja seurakuntayhtymille kuuluvista kirkkolain 8 luvun ja kirkkojärjestyksen 3 luvun 62–66 §:ien mukaisesta kirkonkirjojen pitämisestä ja kirkonkirjojen rekisterinpitäjän tehtävistä siihen liittyneiden sopijaseurakuntien puolesta. 

Sopimusseurakuntien kirkkovaltuustot tai -seurakuntayhtymien yhteiset kirkkovaltuustot nimeävät Lapuan hiippakunnan alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokuntaan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet, joilla tulisi olla asiantuntemusta yhteisjohtokunnan toimialalta. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto nimeää yhteisjohtokuntaan puheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. 

Yhteisjohtokunnan jäsenmäärä määräytyy kulloinkin toimintaan osallistuvien sopimuskumppanien lukumäärän mukaan siten, että jäseniä on 1/3 sopimuskumppanien määrästä, ja jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Yhteisjohtokunnan jäsenten määrää laskettaessa sopimuskumppanien määrän 1/3 pyöristetään tarvittaessa ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Jyväskylän seurakunnalla on yhteisjohtokunnassa pysyvästi yksi jäsen. Sopimuskumppanien vuoroluettelon päättää yhteisjohtokunta. 

Yhteisjohtokunta valitsee keskuudestaan toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa varapuheenjohtajan, jonka tulee olla muusta sopimusseurakunnasta/-yhtymästä kuin Jyväskylän seurakunnasta.   

11 § Nuorten vaikuttajaryhmä 

Nuorten vaikuttajaryhmään kuuluu 11 jäsentä. Vaikuttajaryhmään valittavien tulee kirkkojärjestyksen 10 luvun 5 §:n mukaisesti olla alle 29-vuotiaita konfirmoituja kirkon jäseniä. Kirkkoneuvosto asettaa nuorten vaikuttajaryhmän jäsenet aluejohtokuntien tekemästä ehdotuksesta kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Kukin aluejohtokunta nimeää jokaiselta lähikirkkoalueeltaan yhden edustajan niin, että Pohjoiselta, Itäiseltä ja Keskustan alueelta esitetään molempien sukupuolien edustajat ja Läntiseltä alueelta kaksi toisen ja kolme toisen sukupuolen edustajaa. Vaikuttajaryhmä nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.    

Nuorten vaikuttajaryhmän tehtävistä säädetään kirkkojärjestyksen 10 luvun 5 §:ssä. Kirkkoneuvosto määrittelee mainitussa kirkkojärjestyksen pykälässä säädettyjen raamien sisällä ryhmän tehtävät yksityiskohtaisesti asettamispäätöksessään. Kirkkoneuvosto päättää asettamispäätöksessään myös vaikuttajaryhmän jäsenten palkkioista. 

Nuorten vaikuttajaryhmän koollekutsumisesta ja ohjaamisesta vastaa nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntija. Ryhmän tulee antaa työskentelystään laaditut muistiot sekä niihin mahdollisesti sisältyvät ehdotukset yhteisen seurakuntatyön johtokunnalle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten. Toimikauden päätyttyä nuorten vaikuttajaryhmä raportoi toiminnastaan kirkkoneuvostolle.

Seurakunnan osa-aluehallinto

12 § Keskustan alue  

Seurakunnassa on Keskustan alue- niminen osa-alue, jonka maantieteellinen ala on merkittynä viralliseen karttapalveluun osoitteessa https://kartta.jkl.fi/imsLinkki avautuu uudessa välilehdessä -> Valitse kartalla näkyvät tasot -> Aluejaot -> Jyväskylän seurakunnan lähikirkkoalueet
Seurakunnassa on Keskustan aluetta varten alueen johtavan papin tehtävä, johon kuuluvat alueen hallinnosta vastaaminen ja toiminnan johtaminen yhdessä aluejohtokunnan kanssa sekä alueen työyhteisön johtaminen. 

Keskustan alueeseen kuuluvat Huhtasuon ja Kaupunginkirkon lähikirkkoalueet, joiden maantieteellinen ala on merkittynä edellä 1 momentissa kuvatusti. Lähikirkkoalue on luonteeltaan toiminnallinen jumalanpalveluselämän ja seurakuntaelämän perusyksikkö sekä seurakuntalaisuuden toteutumisen lähiyhteisö. Lähikirkkoalueen toimintaa koordinoi vastuupappi. 

13 § Pohjoinen alue  

Seurakunnassa on Pohjoinen alue- niminen osa-alue, jonka maantieteellinen ala on merkittynä edellä 12 §:n 1 momentissa kuvatusti. 
Seurakunnassa on Pohjoista aluetta varten alueen johtavan papin tehtävä, johon kuuluvat alueen hallinnosta vastaaminen ja toiminnan johtaminen yhdessä aluejohtokunnan kanssa sekä alueen työyhteisön johtaminen. 

Pohjoiseen alueeseen kuuluvat Palokan ja Tikkakosken lähikirkkoalueet, joiden maantieteellinen ala on merkittynä edellä 12 §:n 1 momentissa kuvatusti. Lähikirkkoalue on luonteeltaan toiminnallinen jumalanpalveluselämän ja seurakuntaelämän perusyksikkö sekä seurakuntalaisuuden toteutumisen lähiyhteisö. Lähikirkkoalueen toimintaa koordinoi vastuupappi. 

14 § Itäinen alue  

Seurakunnassa on Itäinen alue- niminen osa-alue, jonka maantieteellinen ala on merkittynä edellä 12 §:n 1 momentissa kuvatusti. 
Seurakunnassa on Itäistä aluetta varten alueen johtavan papin tehtävä, johon kuuluvat alueen hallinnosta vastaaminen ja toiminnan johtaminen yhdessä aluejohtokunnan kanssa sekä alueen työyhteisön johtaminen. 

Itäiseen alueeseen kuuluvat Kuokkalan ja Vaajakosken lähikirkkoalueet, joiden maantieteellinen ala on merkittynä edellä 12 §:n 1 momentissa kuvatusti. Lähikirkkoalue on luonteeltaan toiminnallinen jumalanpalveluselämän ja seurakuntaelämän perusyksikkö sekä seurakuntalaisuuden toteutumisen lähiyhteisö. Lähikirkkoalueen toimintaa koordinoi vastuupappi. 

15 § Läntinen alue  

Seurakunnassa on Läntinen alue- niminen osa-alue, jonka maantieteellinen ala on merkittynä edellä 12 §:n 1 momentissa kuvatusti. 
Seurakunnassa on Läntistä aluetta varten alueen johtavan papin tehtävä, johon kuuluvat alueen hallinnosta vastaaminen ja toiminnan johtaminen yhdessä aluejohtokunnan kanssa sekä alueen työyhteisön johtaminen. 

Läntiseen alueeseen kuuluvat Keljonkankaan, Keltinmäen, Korpilahden, Kortepohjan ja Säynätsalon lähikirkkoalueet, joiden maantieteellinen ala on merkittynä edellä 12 §:n 1 momentissa kuvatusti. Lähikirkkoalue on luonteeltaan toiminnallinen jumalanpalveluselämän ja seurakuntaelämän perusyksikkö sekä seurakuntalaisuuden toteutumisen lähiyhteisö. Lähikirkkoalueen toimintaa koordinoi vastuupappi. 

16 § Aluejohtokunnat

Aluejohtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Alueen johtava pappi on virkansa puolesta aluejohtokunnan jäsen. Aluejohtokunnan toimikausi on neljä kalenterivuotta. 

Valittujen jäsenten ja varajäsenten tulee asua kyseessä olevalla alueella. Alueen jokaiselta lähikirkkoalueelta nimetään aluejohtokunnan varsinaiseksi jäseneksi vähintään yksi edustaja. Aluejohtokunnan jäsen ja varajäsen säilyttää paikkansa aluejohtokunnassa, vaikka hän toimikauden aikana muuttaa lähikirkkoalueelta kyseisen alueen toiselle lähikirkkoalueelle tai kyseiseltä alueelta toiselle Jyväskylän seurakunnan alueelle. 

Kirkkovaltuusto valitsee aluejohtokunnalle puheenjohtajan aluejohtokunnan toimikaudeksi. Aluejohtokunta valitsee keskuudestaan luottamushenkilöjäsenen varapuheenjohtajaksi toimikaudekseen.

17 § Lähikirkkoalueen vastuuryhmät

Aluejohtokunta nimeää enintään oman toimikautensa ajaksi vastuupapin ehdotuksen pohjalta vapaaehtoisista seurakuntalaisista koostuvan lähikirkkoalueen vastuuryhmän. Vastuuryhmän tehtävänä on toimia vastuupapin tukena etenkin lähikirkkoalueen vapaaehtoistoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.  Vastuuryhmän laajuus tulee päättää kunkin lähikirkkoalueen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja ryhmän kokoonpanoa voi aluejohtokunta tarvittaessa myös muuttaa vastuupapin ehdotuksen pohjalta.  

3 luku - Seurakunnan henkilöstöorganisaatio

18 § Seurakunnan henkilöstöorganisaation yleiskuvaus

Kirkkoherra johtaa seurakunnan toimintaa.

Seurakunnan henkilöstö jakaantuu seurakuntatyön ja tukipalvelujen toimialueisiin. Seurakuntatyössä henkilöstö jakautuu alueisiin ja lähikirkkoalueisiin, yhteiseen seurakuntatyöhön ja muihin yhteisiin toimintoihin (Aluekeskusrekisteri, Perheasiain neuvottelukeskus ja sairaalasielunhoito) sekä viestintään. Tukipalvelut jakautuvat henkilöstöpalveluihin, hallintopalveluihin (mukaan lukien IT-aluekeskus) ja talouspalveluihin (mukaan lukien hautaus- ja puistopalvelut sekä kiinteistöpalvelut).   

19 § Alueen johtava pappi

Kirkkoneuvosto nimeää johtavaksi papiksi kuuden vuoden määräajaksi papin, joka on Jyväskylän seurakunnan vakituisessa papin virassa, ja joka on suorittanut pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamistutkinnon. Johtavaksi papiksi nimetty pappi jatkaa vakituisessa virassaan (kappalaisen tai seurakuntapastorin virka), mutta hänen tehtävänkuvansa määritellään uudelleen tässä hallintosäännössä mainittujen johtavan papin tehtävien mukaiseksi. Määräaikaisen johtavan papin tehtävän päätyttyä kyseisellä viranhaltijalla on oikeus palata hoitamaan niitä tehtäviä, jotka hänen seurakuntapastorin tai kappalaisen viralleen vakituisesti kuuluvat.  

Erikseen harkittavissa tilanteissa, kokoseurakunnallisen johtamistilanteen niin edellyttäessä, johtava pappi voidaan valita edellä mainituksi kuuden vuoden määräajaksi kappalaisen tai seurakuntapastorin viran täytön yhteydessä julkisella haulla. 

Alueen johtavan papin virkapaikan päättää kirkkoneuvosto jollekin kyseisen alueen toimipaikoista. Alueen johtava pappi ei ole erityisesti vastuussa yhdestä lähialueesta, vaan hän vastaa kokonaisuuden johtamisesta.

Alueen johtavan papin esihenkilönä toimii kirkkoherra. Mitä johtavan papin tehtävistä on määrätty, koskee myös sitä, joka on määrätty sijaisena tehtävää hoitamaan. 

20 § Lähikirkkoalueen vastuupappi

Jokaiselle lähikirkkoalueelle nimetään kappalainen tai seurakuntapastori vastuupapin tehtävään. Vastuupapilta edellytetään johtamiskoulutusta tai sitoutumista sellaiseen osallistumiseen.

Vastuupappi kuuluu alueen pappien työalatiimiin ja hänen esihenkilönsä on pappien tiimin tiimiesihenkilö. Vastuupappi voi myös itse tulla nimetyksi pappien tiimiesihenkilöksi. 

Vastuupapin tehtävä sisällytetään pysyvästi johonkin kappalaisen tai seurakuntapastorin virkaan kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Jos vastuupappi nimetään määräajaksi johtavaksi papiksi, kirkkoherra nimeää johtavan papin esityksestä määräaikaisen sijaisen vastuupapin tehtävään. 

Vastuupapin tehtäviin kuuluu tässä hallintosäännössä säädettyjen tehtävien ohella seurakuntapapin perustyötä, mm. jumalanpalveluksia, sielunhoitoa, kirkollisia toimituksia ja rippikoulutyötä sekä tarvittaessa myös toimimista jonkin työalatiimin teologisena asiantuntijana. 

21 § Alueen tiimit

Alueilla toimivat työntekijät organisoituvat työaloittain seuraaviin työalatiimeihin: varhaiskasvatus, nuorisotyö, diakonia ja missio sekä musiikki. Lisäksi papit ja suntiot muodostavat omat tiiminsä. Alueelle sijoitettu henkilöstö on koko alueen yhteistä, mutta jokaiselle työntekijälle määritellään virkapaikka jollekin lähikirkkoalueelle ja kyseinen lähikirkkoalue on kullekin työntekijälle (johtavaa pappia lukuun ottamatta) myös alue, jolle hänen työnsä painottuu.

Alueen papit osallistuvat omasta tiimistään käsin erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti varhaiskasvatuksen, nuorisotyön sekä diakonian ja mission tiimien työskentelyyn ja työalan tehtäviin teologisina asiantuntijoina. Pappien tiimillä on erityisvastuuta kirkollisten toimitusten ja jumalanpalveluselämän kehittämisestä. 

22 § Alueen tiimiesihenkilöt

Kullekin tiimille – varhaiskasvatuksen tiimiä lukuun ottamatta – kirkkoherra nimeää johtavan papin esityksestä Jyväskylän seurakunnan kyseisen ammattiryhmän työntekijöistä tiimiesihenkilön neljän vuoden määräajaksi. Nämä tiimiesihenkilöt osallistuvat myös oman työalansa perustoiminnan toteuttamiseen sen mukaisesti, mikä on määritelty kunkin viran erillisessä tehtävänkuvauksessa. Tässä hallintosäännössä mainittujen esihenkilötehtävien osuuden tulee olla keskimäärin 20-30 % työtehtävien kokonaisuudesta. 

Erikseen harkittavissa tilanteissa alueen tiimiesihenkilö voidaan valita edellä mainituksi neljän vuoden määräajaksi kyseiseen ammattiryhmään kuuluvan viran täytön yhteydessä julkisella haulla. 

Alueen varhaiskasvatuksen ohjaaja toimii varhaiskasvatuksen tiimin tiimiesihenkilönä. Varhaiskasvatuksen ohjaajien tiimiesihenkilörooli määritellään erillisessä tehtävänkuvauksessa. 

Tiimiesihenkilön esihenkilö on alueen johtava pappi. 

Tiimiesihenkilöltä edellytetään johtamiskoulutusta tai sitoutumista sellaiseen osallistumiseen. 

23 § Lähetyksen ja kansainvälisen vastuun organisoiminen alueella

Kullekin alueelle kirkkoherra nimeää johtavan papin esityksestä jonkun diakonian ja mission tiimin työntekijöistä toimimaan neljän vuoden määräajan lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työntekijänä. Kyseisen työntekijän tehtävistä tulee kohdistaa erikseen hyväksyttävänä tehtävänkuvauksen mukaisesti 40 % osuus tähän työhön. Hän toimii lähetyksen ja kansainvälisen vastuun yhdyshenkilönä omalla alueellaan ja tekee yhteistyötä lähetyksen, kansainvälisen vastuun ja monikulttuurisuustyön kokoseurakunnallisiin työntekijöihin. 

Lisäksi kullekin lähikirkkoalueille määritellään lähetysvastuu jonkun työntekijän tehtävänkuvaan (10–20 % osuus työajasta ensisijaisesti jollakin muulla kuin diakonian ja mission tiimin työntekijällä).

24 § Yhteinen seurakuntatyö

Yhteisen seurakuntatyön yksikön johtavana viranhaltijana toimii yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) tässä hallintosäännössä säädettyjen tehtäviensä pohjalta. 

Yhteisessä seurakuntatyössä on neljä tiimiä: kasvatuksen, messun ja musiikin, diakonian ja mission sekä sihteeripalvelutiimi. Kunkin tiimin työntekijöiden esihenkilönä toimii oman viran ohella tiimiesihenkilö, jonka kirkkoherra nimeää yhteisen seurakuntatyön johtajan esityksestä kyseisen tiimin työntekijöistä neljän vuoden määräajaksi.

Tiimiesihenkilön esihenkilötehtävien osuuden tulee olla keskimäärin 20–30 % työtehtävien kokonaisuudesta. Tehtävänkuvan yksityiskohdista päättää kirkkoherra nimeämisen yhteydessä. Erikseen harkittavissa tilanteissa tiimiesihenkilö voidaan valita edellä mainituksi neljän vuoden määräajaksi kyseiseen ammattiryhmään kuuluvan viran täytön yhteydessä julkisella haulla. 

Yhteisen seurakuntatyön yksikössä on johtajan viran ohella muita virkoja kirkkovaltuuston erillisten päätösten mukaisesti.
 
Kirkkovaltuusto osoittaa talousarviossa määrärahat yhteisen seurakuntatyön käytettäviksi. Johtokunta ohjaa määrärahojen käyttöä tässä hallintosäännössä mainitulla tavalla. 

25 § Sairaalasielunhoito 

Sairaalasielunhoitoa varten on johtavan sairaalapastorin virka ja sairaalapastorin virkoja. 

Sairaalapastorin tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi, ja hänen tulee olla suorittanut sairaalasielunhoidon erityiskoulutuksen tai olla sitoutunut sen suorittamiseen. Viran perustaa tai lakkauttaa Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto. Viran vapauduttua sen haettavaksi julistaminen tapahtuu Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvostossa.

Yksi sairaalapastorien viroista on johtavan sairaalapastorin virka. Hänen tulee olla pastoraalitutkinnon suorittanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Lisäksi häneltä edellytetään 60 opintopisteen laajuinen kirkon sairaalasielunhoidon erityiskoulutus tai sitoutuminen sen suorittamiseen ja riittävää sairaalasielunhoitotyön kokemusta sekä soveltuvuutta johtamistehtävään. 

26 § Perheasiain neuvottelukeskus

Perheasiain neuvottelukeskuksessa on neuvottelukeskuksen johtajan virka ja perheneuvojan virkoja sekä yhdistetty toiminnanohjaajan virka Palvelevaa puhelinta ja perhetyötä varten. Viran perustaa tai lakkauttaa Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto. Viran vapauduttua sen haettavaksi julistaminen päätetään Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvostossa.

Perheneuvojalta ja perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan viran haltijalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestämä perheneuvonnan erityiskoulutus tai sitoutuminen sen suorittamiseen (Kirkon säädöskokoelma nro 161). Perheneuvojan tai johtajan virkaa hakeneen tulee tarvittaessa osallistua soveltuvuuskokeeseen.  Toiminnanohjaan virkaan kuuluu kirkon pitkän sielunhoitokoulutuksen suorittaminen.

27 § Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisteri

Alueellisessa keskusrekisterissä on aluekeskusrekisterin johtajan virka, aluetoimistonhoitajan virkoja sekä rekisterisihteerin virkoja; virat voivat olla yhteisiä myös muiden alueellisten keskusrekistereiden kanssa. Aluekeskusrekisterin johtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskoulutus (Johtajana kirkossa -koulutus, Johtamisen ja yritysjohtamisen erityisammattitutkinto tai vastaava), perehtyneisyys kirkonkirjojen pitoon sekä tehtäväalaan liittyvä lainsäädännön tuntemus, erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen ymmärtämisen taito. 

Aluetoimistonhoitaja toimii muiden aluetoimiston työntekijöiden lähiesihenkilönä. Aluetoimistonhoitajan esihenkilö on aluekeskusrekisterin johtaja. Aluetoimistonhoitajan ja rekisterisihteerien kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen, opistotasoinen tai korkeakoulutasoinen koulutus tai tutkinto ja ammatillinen osaaminen sekä alan työkokemus ja kirkonkirjojen tuntemus. Aluetoimistonhoitajalta edellytetään lisäksi johtamiskoulutusta (Lähiesimiestyön ammattitutkinto tai vastaava) tai sitoutumista sen suorittamiseen.

Toistaiseksi voimassa olevat virat ja työsopimussuhteiset tehtävät julistaa haettavaksi Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto, ja se päättää myös virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien pääasiallisista tehtävänkuvista yhteisjohtokuntaa kuultuaan.  

Alueellista keskusrekisteriä varten on perustettu yhteisjohtokunta, josta määrätään tarkemmin tämän hallintosäännön kohdissa. Alueellisen keskusrekisterin johtajan esihenkilönä toimii Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra. 

Alueellisen keskusrekisterin johtajan sijaisena toimii vuosilomien ja alle kolmen kuukauden virkavapauksien aikana Jyväskylän seurakunnan kirkkoherran päättämänä ensisijaisesti toinen aluekeskusrekisterin aluetoimistonhoitajista, tai heidän ollessa estyneenä Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra tai hänen sijaisensa. Kolmea kuukautta pitempien johtajan viran sijaisuuksien osalta päätöksen tekee aluekeskusrekisterin johtokuntaa kuultuaan toimivaltuuksiensa nojalla joko Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra tai kirkkoneuvosto. 

28 § Viestintä

Kirkkoneuvoston alainen viestintäyksikkö toimii viestintäpäällikön alaisuudessa. Kirkkoherra on viestintäpäällikön esihenkilö.

29 § Tukipalveluiden toiminta-ajatus ja rakenne

Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden toiminta-ajatuksena on toteuttaa sille määrättyjä yhteisiä tehtäviä sekä luoda edellytyksiä seurakunnan perustehtävän hoitamista varten.

Tukipalvelut toimivat kirkkoneuvoston alaisena. Tukipalveluita johtavat kukin omalla toimialallaan hallintojohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstöjohtaja. Tukipalveluiden tehtävänä on huolehtia seurakunnan yleishallinnosta, tietohallintopalveluista, taloushallinnosta, kiinteistötoimesta, hautaustoimesta, majoitus- ja ruokapalveluista sekä henkilöstöhallinnosta.

Tukipalvelut jakautuvat hallintopalveluiden, talouspalveluiden ja henkilöstöpalveluiden toimialoihin.

Hallintopalvelut koostuvat hallintotiimistä ja Jyväskylän IT-aluekeskuksesta. Talouspalvelut koostuvat taloustiimistä, hautaus- ja puistopalveluista sekä kiinteistöpalveluista. Kiinteistöpalveluihin sisältyy majoitus- ja ruokapalvelut. Henkilöstöpalveluissa toimii henkilöstötiimi.

30 § Tukipalveluiden yksiköiden tehtävät

Hallintopalvelujen toimialan vastuualueena on hallintojohtajan johdolla seurakunnan yleishallinto ja tietohallinto sekä päätösten laillisuusvalvonta ja seurakunnan oikeudellisista asioista huolehtiminen. 

Hallintotiimin vastuualueena ovat toimielinten ja viranhaltijapäätösten valmistelun koordinointi asian- ja dokumentinhallintajärjestelmässä, kirjaamon tehtävät, luottamushenkilötoiminnan järjestelyt ja yhteydenpito, luottamushenkilörekisterien ylläpito sekä johdon assistenttipalvelut. Tiimiesihenkilönä toimii hallinnon asiantuntija.

Jyväskylän IT-aluekeskus vastaa edellä mainituista tehtävistä Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen jäsenseurakuntien puolesta. Esihenkilönä toimii tietohallintopäällikkö. Jyväskylän IT-aluekeskuksessa on tietohallintopäällikön virka sekä virka- ja työsuhteisia työntekijöitä. Viran tai työsuhteen vapauduttua sen haettavaksi julistamisesta päätetään Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvostossa. IT-aluekeskuksen päällikön viran kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto tai sitä vastaava aiempi tutkinto sekä pitkäaikainen kokemus tietotekniikan suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Muihin tehtäviin kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen, opistotasoinen tai korkeakoulutasoinen koulutus tai tutkinto ja ammatillinen osaaminen sekä alan työkokemus.

Talouspalveluiden toimialan vastuualueena on talousjohtajan johdolla seurakunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta huolehtiminen, taloushallinto ja -suunnittelu, budjetoinnin tuki ja ohjaus, maksuliikenne, kirjanpito, tilinpäätös ja muu laskentatoimi sekä niihin liittyvä seuranta ja raportointi, sijoitustoiminta ja hankinta-asioiden koordinointi. Talouspalveluissa toimii taloustiimi. Pääkirjanpitäjä toimii taloustiimin työntekijöiden esihenkilönä.

Kiinteistöpalveluiden vastuualueena on seurakunnan kiinteistöjen hallinnointi ja hoito, kiinteistöpalveluiden järjestäminen, maankäyttö- ja kaavoitusasioiden valmistelu, rakennushankkeiden valmistelu ja toteutus. Majoitus- ja ruokapalvelut vastaa seurakunnan oman toiminnan ja leirikeskusten ateriapalveluista sekä seurakunnan leiritilojen ylläpidosta ja markkinoinnista. Kiinteistöpalveluiden esihenkilönä toimii kiinteistöpäällikkö.

Hautaus- ja puistopalveluiden vastuualueena on seurakuntatoimiston hautauksiin liittyvä asiakaspalvelu, hautausmaiden yleishoito, hautaukset sekä hautainhoitorahaston tuottamat haudanhoitopalvelut ja krematorio sekä hautausmaiden rakentaminen ja maankäytön suunnittelu yhdessä kiinteistöpalveluiden kanssa.

Lisäksi hautaus- ja puistopalvelut hoitaa seurakunnan kiinteistöjen puisto- ja viheralueiden kesäajan hoitotyön, vastaa viheralueiden suunnittelusta ja peruskunnostuksesta sekä huolehtii seurakunnan metsätaloudesta metsänhoitosuunnitelman mukaisesti ja vastaa seurakunnan ympäristötyöstä.

Hautaus- ja puistopalveluiden esihenkilönä toimii hautaustoimen päällikkö. Ylipuutarhuri toimii esihenkilönä hautaustoimen työnjohtajille ja hautausmaan hoitajille. Työnjohtajista yksi toimii vakituisen henkilökunnan tiimiesihenkilönä ja kausityöntekijöiden esihenkilönä ja kaksi muuta vain kausityöntekijöiden esihenkilönä. Työnjohtajat toimivat esihenkilöinä oman vastuualeensa vakituiselle ja määräaikaiselle henkilöstölle.

Henkilöstöpalveluiden vastuualueena on henkilöstöjohtajan johdolla seurakunnan palkkausasioiden valmistelu, neuvottelutoiminta sekä virka- ja työehtosopimusten soveltaminen, henkilöstö- ja palkkahallinnon, henkilöstöpalveluiden sekä henkilöstöasioiden asiantuntijapalveluiden järjestäminen sekä rekrytoinnin, koulutussuunnittelun ja työterveyshuollon koordinointi. Henkilöstöpalveluissa toimii henkilöstötiimi, jonka työntekijöiden esihenkilö on henkilöstösihteeri.

31 § Tukipalveluiden ylimmän johdon kelpoisuusvaatimukset

Hallintojohtajalla tulee olla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys hallintoon ja soveltuvuus johtamistehtävään. Viranhaltijan valitsee kirkkovaltuusto. Hallintojohtajan esihenkilönä on kirkkoherra kirkkoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa.

Talousjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys taloushallinnon ja laskentatoimen tehtäviin sekä soveltuvuus johtamistehtävään. Viranhaltijan valitsee kirkkovaltuusto. Talousjohtajan esihenkilönä on kirkkoherra kirkkoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa.

Henkilöstöjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys henkilöstöhallintoon ja soveltuvuus johtamistehtävään. Viranhaltijan valitsee kirkkovaltuusto. Henkilöstöjohtajan esihenkilönä on kirkkoherra kirkkoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa.

32 § Tukipalveluiden ylimmän johdon sijaisuudet

Hallintojohtajan viransijaisena toimii oman viran ohella ensisijaisesti henkilöstöjohtaja ja toissijaisesti talousjohtaja. Talousjohtajan viransijaisena toimii oman viran ohella ensisijaisesti hallintojohtaja ja toissijaisesti henkilöstöjohtaja. Henkilöstöjohtajan viransijaisena toimii oman viran ohella ensisijaisesti hallintojohtaja ja toissijaisesti talousjohtaja. 

Tietohallintopäällikön viransijaisena toimii oman viran ohella hallintojohtaja tai tämän määräämä hallintopalveluiden viranhaltija. Hautaustoimen päällikön viransijaisena toimii oman viran ohella ensisijaisesti kiinteistöpäällikkö ja toissijaisesti talousjohtajan määräämä talouspalveluiden viranhaltija. Kiinteistöpäällikön viransijaisena toimii oman viran ohella ensisijaisesti hautaustoimen päällikkö ja toissijaisesti talousjohtajan määräämä talouspalveluiden viranhaltija.

33 § Muut tukipalvelujen viranhaltijat ja työtekijät

Hallinnon asiantuntijan kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen, opistotasoinen tai korkeakoulututkinto sekä seurakunnan hallintoa ohjaavan lainsäädännön tuntemus.

Tukipalveluissa on muita viranhaltijoita ja työsuhteisia työntekijöitä erikseen tehtyjen päätösten mukaisesti. Pääasialliset tehtävät ja tarvittavilta osin esihenkilötehtävien hoitaminen määritellään kirkkoneuvoston hyväksymissä tehtävänkuvissa. 

4 luku - Toimielinten tehtävät ja päätösvallan jako

34 § Kirkkovaltuuston tehtävät

Kirkkolain 3 luvun 5 §:n nojalla seurakunnan päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jollei kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä tai tässä hallintosäännössä taikka kirkkovaltuuston hyväksymässä johtosäännössä ole toisin säädetty tai määrätty. 

35 § Kirkkoneuvoston tehtävät ja päätösvalta

Kirkkoneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa ja kirkkojärjestyksessä sille säädetyt sekä muutoin sille määrätyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäviksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat kirkkoneuvoston suoritettaviksi. 

Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista:

1. hankinnasta, jos sen arvo ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn tavaralajin tai palvelujen hankintaa itsellään;
2. muun kuin kirkkolain 3 luvun 9 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun rakennuksen rakennuspiirustuksen hyväksymisestä, jos rakennushankkeen (uudis- tai perusparannushanke) kustannusarvio ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen hankkeelle hyväksymää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn rakennuksen tai rakennustyypin piirustusten hyväksymistä itsellään;
3. vähäisestä muutoksesta kirkkovaltuuston hyväksymiin rakennuspiirustuksiin;
4. irtaimen omaisuuden myynnistä ja lahjoituksesta, mikäli toimivallan siirrosta ei ole jäljempänä toisin määrätty;
5. metsän, maa-aineksen ja turpeen myynnistä, mikäli toimivallan siirrosta ei ole jäljempänä toisin määrätty;
6. kiinteää omaisuutta koskevasta suostumuksesta tai vuokraamisesta sekä muusta vuokra- ja käyttösopimuksesta, mikäli toimivallan siirrosta ei ole jäljempänä toisin määrätty; 
7. lainan ottamisesta, jos sen määrä ei ylitä 5.000.000 euroa, sekä lainan uudistamisesta ja lainan maksuajan pidentämisestä;
8. hautaustoimilain (457/2003) 27 §:n mukaisista hautasijan osoittamista ja hautaustoimessa perittäviä maksuja sekä tuhkan luovuttamista koskevista hallintolain mukaisista oikaisuvaatimuksista;
9. seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden ottamisesta, sijoittamisesta toimintayksiköihin, viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen sekä vakinaisten ja yli yhden vuoden määräajaksi täytettävien virkojen ja työsuhteisten tehtävien haettavaksi julistamisesta ja hakuajan jatkamisesta sekä evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annetun lain 15 §:n mukaisista virkasuhteen ehdoista, jos päätösvaltaa ei ole siirretty tai se ei kuulu muulle viranomaiselle, toimielimelle tai viranhaltijalle tai jos kirkkovaltuusto ei ole virkaa perustaessaan muuta päättänyt;
10. seurakunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden esimiesasemasta, mikäli päätös ei ole ristiriidassa kirkkovaltuuston tekemien esimiesasemaa koskevien päätösten kanssa ja mikäli päätösvalta ei kuulu muulle viranomaiselle, sekä pääasiallisista tehtävänkuvista lukuun ottamatta kelpoisuusvaatimuksia ja viranhaltijan ratkaisuvaltaa; 
11. virkojen ja työsuhteisten tehtävien sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään lukuun ottamatta virkaa perustettaessa tehtävää päätöstä vaativuusryhmään sijoittumisesta;
12. alueen johtavaksi papiksi nimeämisestä; kirkkoneuvosto nimeää johtavaksi papiksi kuuden vuoden määräajaksi papin, joka on Jyväskylän seurakunnan vakituisessa papin virassa, ja joka on suorittanut pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamistutkinnon;
13. lähikirkkoalueen vastuupapin tehtävän pysyvästi johonkin kappalaisen tai seurakuntapastorin virkaan sisällyttämisestä;
14. selityksen antamisesta kirkkovaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kirkkoneuvosto katsoo voivansa yhtyä kirkkovaltuuston päätöksen lopputulokseen.
15. hautausmaan hoitosuunnitelman hyväksymisestä.

36 § Asian siirtäminen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi

Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa siirtää johtokunnan, viranhaltijan (tai luottamushenkilön) päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa asianomaiselle, joka on ratkaissut asian. Vaatimus on ilmoitettava viiden arkipäivän kuluessa siitä, kun päätös on tämän hallintosäännön mukaan ilmoitettu kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.

Kirkkoneuvoston oikeutta siirtää asia käsiteltäväkseen ei kuitenkaan sovelleta diakonian avustuksia koskeviin tämän hallintosäännön 50 §:n mukaisiin viranhaltijapäätösasioihin. 

37 § Arvioinnin johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on arvioida:

1. kirkkovaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurakunnan toiminnassa ja taloudessa;
2. seurakunnan talouden tasapainoa hyväksytyn talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman sekä investointi- ja lainanlyhennyssuunnitelmien perusteella;
3. talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä, jos seurakunnan taseessa on kattamatonta alijäämää;
4. kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle annettujen toiminnan ja talouden raporttien sisällön ja raportointijärjestelmän toimivuutta.

Johtokunta osoittaa arviointinsa tuloksen laatimalla arviointinsa perusteella vuosittain arviointikertomuksen kirkkovaltuustolle niin, että se annetaan viimeistään tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Johtokunta toimittaa arviointikertomuksen kirkkoneuvostolle, joka lähettää sen yhdessä mahdollisen selvityksen kanssa kirkkovaltuustolle.

38 § Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan tehtävät ja päätösvalta

Johtokunnan tehtävänä on: 

1. johtaa yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtajan kanssa yhteisen seurakuntatyön toimintaa;
2. käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelma; 
3. seurata yhteisen seurakuntatyön talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista; 
4. käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toimintakertomus; 
5. tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia;
6. valmistella ja saattaa kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi lähetystyötä koskevat pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia sisältävät puitesopimukset sekä ystävyysseurakuntasuhteita ja kansainvälisen vastuuseen liittyviä projektihankkeita koskevat sopimukset; 
7. päättää kirkkoneuvoston erikseen hyväksymien lähetystyön järjestökohtaisten lähetti- ja kohdesopimusten yhteissummien puitteissa lähetystyötä koskevista järjestökohtaisista sopimusmuutoksista, joista ei koidu muutoksia kirkkoneuvoston hyväksymiin taloudellisiin sitoumuksiin;
8. osallistua yhteisen seurakuntatyön muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden kuin pappien valinnan valmisteluun; 
9. antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot;
10. antaa kirkkoherran, hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan tai talousjohtajan toimivaltansa mukaisesti johtokunnalta pyytämät lausunnot sellaisissa asioissa, joita valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäviksi;
11. käsitellä johtokunnalle osoitetut aloitteet;
12. suorittaa muut kirkkovaltuuston tai kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät.

Johtokunta:

1. päättää talousarviossa johtokunnan käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä;
2. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostosta hankintasäännön ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa.
3. päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa;
4. valitsee seurakunnan edustajat kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ja kirkon ulkomaanavun vuosikokouksiin;
5. päättää yhteisen seurakuntatyön talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista, ellei tässä hallintosäännössä asian ratkaisuvallasta ole toisin todettu ja ellei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä;
6. asettaa työryhmiä yhteisen seurakuntatyön toiminnan ja sen suunnittelun tueksi;
7. hyväksyy Taulumäen kirkon kolehtisuunnitelman;
8. päättää henkilöstöjohtajalta täyttöluvan saatuaan yhteisen seurakuntatyön virka- ja työsopimussuhteisten tehtävien haettavaksi julistamisesta kirkkovaltuuston päättämien viran tai tehtävän nimikkeen ja kelpoisuusvaatimusten sekä kirkkoneuvoston päättämien pääasiallisten tehtävien ja palkkauksen mukaisesti (lukuun ottamatta papin virkoja); 
9. päättää yhteisen seurakuntatyön virka- ja työsopimussuhteisten tehtävien hakuajan jatkamisesta, ellei päätösvalta kuulu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle;
10. päättää viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan tai yli vuoden kestävään määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen (lukuun ottamatta papin virkoja sekä yhteisen seurakuntatyön johtajan päätösvaltaan kuuluvia määräaikaisten sijaisten ottamisia enintään virkavapaan tai työvapaan ajaksi silloin, kun viranhaltijalla tai työntekijällä on ollut lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuva oikeus saada virkavapautta tai työvapaata);
11. käyttää työnantajalle kuuluvaa oikeutta purkaa koeajan kuluessa valitsemansa, yhteisen seurakuntatyön yksikköön sijoitetun viranhaltijan virkasuhde tai työntekijän työsuhde. 

39 § Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan tehtävät ja päätösvalta

Johtokunnan tehtävänä on: 

1. johtaa yhdessä kiinteistöpäällikön ja hautaustoimen päällikön kanssa seurakunnan kiinteistötoimen ja hautaustoimen sisältämää toimintaa;
2. osallistua toimialansa osalta seurakuntasuunnitteluun;
3. käsitellä ja osaltaan hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi kiinteistöpalveluiden ja hautaus- ja puistopalveluiden sekä hautainhoitorahaston toiminta- ja taloussuunnitelmat ja toimintakertomukset;
4. seurata kiinteistötoimen, hautaustoimen ja hautainhoitorahaston talous- ja toimintasuunnitelmien toteutumista;
5. laatia ehdotus pitkäntähtäimen suunnitelmaksi kiinteistöjen hankkimisesta, uudisrakentamisesta, rakennusten peruskorjauksista ja huoltotoimenpiteistä sekä hautausmaiden rakentamisesta ja muista hautaustoimen investoinneista kustannusarvioineen;
6. vastata seurakunnan rakennushankkeiden suunnittelusta, hautausmaasuunnittelusta sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toteuttamisesta vahvistettujen määrärahojen ja talousarvion puitteissa, ellei kirkkoneuvosto tai kirkkovaltuusto ole erikseen määrättyä kohdetta varten nimennyt erillistä suunnittelu- tai rakennustoimikuntaa;
7. vastata kiinteistötoimeen ja hautaustoimeen liittyvien rakennus-, väestönsuojelu-, turvallisuus yms. viranomaisomaisohjeiden ja -määräysten sekä lainsäädännön noudattamisesta;
8.  vastata seurakunnan metsäsuunnittelusta ja metsien hoidosta;
9. käsitellä vuosittain kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajien sekä hautausmaakatselmusten suorittajien kertomukset;
10. seurata kiinteistötoimen ja hautaustoimen yleistä kehitystä ja tehdä kiinteistöjen, hautausmaiden ja metsien hoitoa ja käyttöä sekä hautainhoitorahaston toimintaa koskevia esityksiä ja aloitteita kirkkoneuvostolle;
11. antaa tarvittaessa kirkkoneuvostolle lausuntoja kiinteistöjen ja osakehuoneistojen ostamisesta ja myynnistä sekä kaavoitusasioista;
12. valmistella hautaustoimen ohjesääntö, hautausmaakaavat, hautausmaiden käyttösuunnitelmat, johtosäännöt ja hautainhoitorahaston säännöt sekä niitä koskevat muutokset;
13. osallistua kiinteistötoimen ja hautaustoimen vakinaisten viran- ja toimenhaltijoiden valinnan valmisteluun;
14. seurata vuosittain kiinteistöjen ja irtaimiston vakuutuksia ja tehdä ehdotukset niiden tarkistamisesta;
15. suorittaa muut toimialaansa kuuluvat tehtävät, jotka kirkkovaltuusto tai kirkkoneuvosto sille antaa.

Johtokunta 

1. päättää kiinteistötoimen ja hautaustoimen hankinnoista kirkkovaltuuston vahvistamien määrärahojen, hankintasäännön ja talousarvio-ohjeiden puitteissa;
2. hyväksyy vuosittain irtaimiston poistot sekä päättää poistetun irtaimiston myynnistä ja hävittämisestä;
3. päättää hautauspalvelu- ja haudanhoitomaksut sekä valmistelee hautapaikkamaksuja koskevat esitykset;
4.  päättää hautausmaiden sisäisistä järjestelyistä, kuten eri hautaosastojen käyttöönotosta yms. voimassa olevien määräysten puitteissa;
5. päättää metsäsuunnitelman mukaisista puukaupoista. 

40 § Sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan tehtävät ja päätösvalta

1. johtaa ja kehittää sairaalasielunhoitoa;
2. seurata sairaaloiden kehitystä ja pitää yhteyksiä sairaaloiden ja avohoidon johtoon;
3. huolehtia sairaalapastorien kouluttamisesta ja tukemisesta työssä;
4. hyväksyä vuosittain talous- ja toimintasuunnitelma sekä maksuosuuslaskelma ja antaa se jatkokäsittelyä varten Jyväskylän seurakunnalle sekä saattaa se tiedoksi muille sopimusseurakunnille;
5. hyväksyä edellisen vuoden toimintakertomus ja toimittaa se Jyväskylän seurakunnalle jatkokäsittelyä varten sekä saattaa se tiedoksi muille sopimusseurakunnille;
6. valita viranhaltijat sairaalapastorin virkoihin;
7. päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa.

40 a § Sairaalasielunhoidon budjetti 

Sairaalasielunhoidon budjetti laaditaan budjettiteknisesti kokonaisbudjettina, josta näkyvät seurakuntien maksuosuudet ja kaikki sairaalasielunhoidon menot.

41 § Perheasiain neuvottelukeskuksen ja palvelevan puhelimen yhteisjohtokunnan tehtävät ja päätösvalta

1. kehittää perheneuvontaa ja Palvelevan puhelimen toimintaa Keski-Suomen alueella;
2. huolehtia henkilökunnan koulutuksesta ja tukea heitä työssään;
3. valita viranhaltijat perheasiain neuvottelukeskuksen virkoihin;
4. hyväksyä toimintakertomus Jyväskylän seurakunnan hallintoelimien jatkokäsittelyä varten;
5. hyväksyä erillinen, toimintakertomusta laajempi vuosikertomus ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille;
6. vahvistaa seuraavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelma sekä talousarvioehdotus Jyväskylän seurakunnan hallintoa varten ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille;
7. vahvistaa Palvelevan puhelimen jaoston tehtävät;
8. päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa.

41 a § Perheneuvonnan budjetti ja maksuosuudet

Perheneuvonnan budjetti laaditaan budjettiteknisesti kokonaisbudjettina, josta näkyvät seurakuntien maksuosuudet ja kaikki perheneuvonnan menot ja tulot.

Perheneuvonnan asiakastyö, työnohjaukset, koulutukset ym. viranhaltijan tekemät seurakuntakohtaiset työsuoritteet kirjataan viiden minuutin tarkkuudella. Vuoden lopulla työsuoritteet jyvitetään sopijakumppanikohtaisiksi 45 minuutin työsuoritteiksi, joita kutsutaan moduuleiksi.  Edellisenä tai samana työpäivänä peruutetut tai neuvotteluun tulematta jättäminen kirjataan moduuleiksi tapaamiselle varatun työajan mukaisesti.

Sopijaseurakunnalta vuosittain perittävä korvaus määräytyy moduuleihinhan ja ao. seurakunnan moduulimäärän tulona (moduulihinta x moduulimäärä). Moduulimäärä lasketaan ao. seurakunnan viiden viimeisen vuoden keskiarvona.

42 § Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunnan tehtävät ja päätösvalta

1. johtaa ja kehittää IT-yhteistyöalueen toimintaa;
2. tukea Jyväskylän IT-aluekeskuksen henkilökuntaa työssään; 
3. osallistua IT-aluekeskuksen henkilöstön valintaan; 
4. hyväksyä IT-aluekeskuksen toimintakertomus Jyväskylän hallintoelimien jatkokäsittelyä varten ja antaa sen tiedoksi sopijaosapuolille; 
5. hyväksyä seuraavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelma sekä maksuosuuslaskelma Jyväskylän seurakunnan hallintoa varten ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille; 
6. hyväksyä kustannusperusteiset muuttujat, joiden mukaan sopijaseurakunnilta vuosittain peritään korvaus IT-aluekeskuksen toiminnasta; 
7. päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa;
8. päättää Kirkon yleisten tietoturvamääräysten mukaisesta IT-alueen tietoturvaryhmän kokoonpanosta. Yhteisjohtokunta voi tarvittaessa toimia tietoturvaryhmänä.

42 a § Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen budjetti ja maksuosuudet

IT-yhteistyöalueen budjetti laaditaan budjettiteknisesti kokonaisbudjettina, josta näkyvät seurakuntien maksuosuudet ja kaikki IT-yhteistyöalueen menot ja tulot. Osapuolten maksuvelvoitteiden perustuessa kalenterivuoden aikana veloitettaviin kustannuseriin, tasataan kustannukset vuosittain siten, että yli- tai alijäämä siirretään seuraavan vuoden tilikaudelle. 

Sopijaseurakunnilta vuosittain perittävä korvaus määräytyy jäsenmäärän mukaisesti. Jäsenmääränä käytettävän luvun määräytymisestä sovitaan tarkemmin sopimuksessa. 

43 § Lapuan hiippakunnan alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan tehtävät ja päätösvalta

1. kehittää alueellisen keskusrekisterin toimintaa;
2. tukea alueellisen keskusrekisterin henkilökuntaa työssään; 
3. laatia alueellisen keskusrekisterin toimintakertomus Jyväskylän seurakunnan hallintoelimien jatkokäsittelyä varten ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille; 
4. laatia seuraavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelma sekä maksuosuuslaskelma Jyväskylän seurakunnan hallintoa varten ja antaa se tiedoksi sopijaosapuolille; 
5. hyväksyä kustannusperusteiset muuttujat, joiden mukaan sopijaseurakunnilta vuosittain peritään korvaus alueellisen keskusrekisterin toiminnasta; 
6. antaa lausunto koskien alueellisen keskusrekisterin johtajan valintaa sekä tämän viransijaisen määräämistä yli kolmen kuukauden pituisen virkavapaan ajaksi; 
7. ottaa alueellisen keskusrekisterin viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät toistaiseksi voimassa oleviin palvelusuhteisiin; 
8. vastaanottaa sopijaseurakunnan kirjallinen irtisanomisilmoitus ja laatia alueellisen keskusrekisterin toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio irtisanomisen voimaantulon jälkeisille vuosille ottaen huomioon sopimuksen päättyminen irtisanoutuneen osapuolen kohdalla ja tästä aiheutuvat vaikutukset; 
9. selvittää sopimukseen perustuvat yli- tai alijäämät sekä laatia ehdotus ylijäämän jakamisesta tai alijäämän kattamisesta Jyväskylän seurakunnan tai enemmän kuin puolen sopijaosapuolista halutessa irtisanoa sopimuksen; 
10. antaa lausunnot kirkkoneuvostolle aluekeskusrekisterin virkoja perustettaessa, niiden tehtävänkuvista päätettäessä ja haettavaksi julistettaessa; 
11. muuttaa tarvittaessa kirkkovaltuuston viran perustamisvaiheessa määrittelemää aluekeskusrekisterin viran virkapaikkaa toiseen aluekeskusrekisterin toimipisteeseen, mikäli aluekeskusrekisterin toiminnan tarpeet tai muut syyt niin vaativat; 
12. käyttää työnantajalle kuuluvaa oikeutta purkaa koeajan kuluessa aluekeskusrekisterin viranhaltijan virkasuhde tai työntekijän työsuhde.

43 a § Lapuan hiippakunnan alueellisen keskusrekisterin budjetti ja maksuosuudet

Alueellisen keskusrekisterin budjetti laaditaan budjettiteknisesti kokonaisbudjettina, josta näkyvät sopijaseurakuntien maksuosuudet ja kaikki alueellisen keskusrekisterin menot ja tulot. Osapuolten maksuvelvoitteiden perustuessa kalenterivuoden aikana veloitettaviin kustannuseriin kustannukset tasataan vuosittain siten, että yli- tai alijäämä siirretään seuraavan vuoden tilikaudelle. 

Sopijaseurakunnilta vuosittain perittävä korvaus määräytyy jäsenmäärän mukaisesti. Jäsenmääränä käytettävän luvun määräytymisestä sovitaan tarkemmin sopimuksessa.

44 § Aluejohtokuntien tehtävät ja päätösvalta

Aluejohtokunnat päättävät: 

1. talousarviossa alueen käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä;
2. talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa;
3. kolehtisuunnitelmien hyväksymisestä alueensa jumalanpalveluksia varten; 
4. alueensa talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä;
5. henkilöstöjohtajalta täyttöluvan saatuaan alueensa virka- ja työsopimussuhteisten tehtävien haettavaksi julistamisesta kirkkovaltuuston päättämien viran tai tehtävän nimikkeen ja kelpoisuusvaatimusten sekä kirkkoneuvoston päättämien pääasiallisten tehtävien ja palkkauksen mukaisesti (lukuun ottamatta papin virkoja); 
6. alueensa virka- ja työsopimussuhteisten tehtävien hakuajan jatkamisesta, ellei päätösvalta kuulu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle;
7. viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan tai yli vuoden kestävään määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen (lukuun ottamatta papin virkoja sekä johtavan papin päätösvaltaan kuuluvia määräaikaisten sijaisten ottamisia enintään virkavapaan tai työvapaan ajaksi silloin, kun viranhaltijalla tai työntekijällä on ollut lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuva oikeus saada virkavapautta tai työvapaata);
8. lähikirkkoalueiden vastuuryhmien nimeämisestä kyseisen lähikirkkoalueen vastuupapin ehdotuksen pohjalta sekä muiden tarvittavien työryhmien asettamisesta alueen toiminnan ja toiminnan suunnittelun tueksi;
9. valitsemansa, alueelle sijoitetun viranhaltijan virkasuhteen tai työntekijän työsuhteen purkamisesta koeajan kuluessa työnantajalle kuuluvaa oikeutta käyttäen.

Aluejohtokunnan tehtävänä on: 

1. johtaa yhdessä alueen johtavan papin kanssa alueen toimintaa, edistää alueen ja sen lähikirkkoalueiden hengellistä elämää ja vapaaehtoistyötä sekä muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi;
2. käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueen toiminta- ja taloussuunnitelma;
3. seurata alueen talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista;
4. käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueen toimintakertomus;
5. tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia;
6. kuulla seurakuntalaisia alueen toimintaa koskevissa asioissa ja tukea alueellaan toimivien lähikirkkoalueiden ja vapaaehtoisten toimintaa;
7. osallistua kirkkoneuvoston kulloinkin pyytämällä tavalla alueen pappien valinnan valmisteluun, kun on kyse vakituisesta tai yli vuoden kestävästä määräaikaisesta virkasuhteesta tai johtavan papin tai lähikirkkoalueen vastuupapin tehtävästä lukuun ottamatta kirkkoherran toimivaltaan kuuluvaa vastuupapin sijaisen nimeämistä;
8. esittää kirkkoneuvostolle vahvistettavaksi alueen jumalanpalveluspaikkojen jumalanpalvelusten säännölliset alkamisajat; 
9. antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot;
10. antaa kirkkoherran, hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan tai talousjohtajan toimivaltansa mukaisesti aluejohtokunnalta pyytämät lausunnot sellaisissa asioissa, joita valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäviksi;
11. käsitellä aluejohtokunnalle osoitetut aloitteet;
12. suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät.

Johtavien viranhaltijoiden tehtävät ja päätösvalta

45 § Kirkkoherran päätösvalta

Kirkkoherra sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:ssä säädetään: 

1. tekee mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitettua hengellistä työtä tekevää viranhaltijaa ja työntekijää, muuta seurakuntatoiminnan viranhaltijaa ja työntekijää sekä hallinto-, talous- ja henkilöstöjohtajaa koskevat päätökset seuraavissa asioissa, ellei päätösvaltaa ole annettu muulle viranhaltijalle:
   • ottaa enintään virka- tai työvapaan ajaksi sijaisen, jos vakituiselle viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty lakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa virka- tai työvapaata, johon tällä on oikeus, ottaen huomioon, että kirkkolain 4 luvun 6 §:n 1 mo-mentin 4 a kohdan mukaan papin virkaan viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli;
   • ottaa määrärahojen puitteissa määräaikaiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen enin-tään yhden vuoden ajaksi ottaen huomioon, että kirkkolain 4 luvun 6 §:n 1 momentin 4 a  kohdan mukaan papin virkaan viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli;
   • myöntää palkattoman virka- tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yh-den vuoden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa;
   • myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman sekä päättää vuosiloman tai sen osan tai säästövapaan siirtämisestä sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta; 
   • päättää pyytää kirkkolain 4 luvun 6 §:n 1 momentin 4 a kohdan mukaista tuomiokapi-tulin määräystä papin viran väliaikaiseen hoitamiseen enintään yhdeksi vuodeksi;  
   • määrää kenelle toimivalta siirtyy oman viran ohella hallintojohtajan, talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan vuosiloman tai virkavapaan aikana, jollei menettely perustu siihen, mitä tässä hallintosäännössä jäljempänä säädetään.
2. nimeää johtavan papin valmistelusta alueen kullekin työalatiimille – varhaiskasvatuksen tii-miä lukuun ottamatta – Jyväskylän seurakunnan kyseisen ammattiryhmän työntekijöistä tii-miesihenkilön neljän vuoden määräajaksi, sekä nimeää tiimiesihenkilöille varahenkilön, joka hoitaa oman virkansa ohella kyseisiä esihenkilötehtäviä vuosilomien ja enintään kuukauden pituisten virkavapauksien aikana ilman erillistä hallinnollista päätöstä;
3. nimeää kullekin alueelle johtavan papin valmistelusta jonkun diakonian ja mission tiimin työntekijöistä toimimaan neljän vuoden määräajan lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työntekijänä;
   
   3 a) nimeää enintään vuoden määräajaksi johtavan papin vuosiloman tai virkavapaan sijaisen, sekä enintään vuoden määräajaksi johtavan papin tehtävän väliaikkaisen hoitajan silloin, kun kirkkoneuvosto ei ole nimennyt tehtävään viranhaltijaa;
    
4. määrää Jyväskylän seurakunnan viranhaltijan aluejohtokunnan, yhteisen seurakuntatyön johtokunnan tai yhteisjohtokunnan esittelijäksi, kun johtava pappi, yhteisen seurakuntatyön johtaja tai yhteisjohtokunnan esittelijänä toimiva viranhaltija on esteellinen tai estynyt esittely-tehtävästä;
5. nimeää johtavan papin valmistelusta määräaikaisen sijaisen lähikirkkoalueen vastuupapin tehtävään, jos vastuupappi nimetään määräajaksi johtavaksi papiksi;
6. nimeää yhteisen seurakuntatyön johtajan valmistelusta kunkin yhteisen seurakuntatyön tiimin työntekijöistä tiimiesihenkilön neljän vuoden määräajaksi ja päättää nimeämisen yhteydessä tämän tehtävänkuvan yksityiskohdista, sekä nimeää tiimiesihenkilöille varahenkilön, joka hoitaa oman virkansa ohella kyseisiä esihenkilötehtäviä vuosilomien ja enintään kuukauden pituisten virkavapauksien aikana ilman erillistä hallinnollista päätöstä;
7. edustaa seurakuntaa seurakuntatoimintaan liittyvissä kokouksissa ja neuvotteluissa tai val-tuuttaa seurakunnan edustajan niihin, ellei päätösvalta kuulu jollekin toimielimelle hallinto-säännön perusteella;
8. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkko-neuvoston päätettäväksi;
9. ratkaisee hallintokanteluasiat hallintojohtajan esittelystä.

46 § Yhteisen seurakuntatyön johtajan tehtävät ja päätösvalta

Yhteisen seurakuntatyön johtajana toimiva kappalainen 

1. johtaa yhteisen seurakuntatyön toimintaa yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtokunnan kanssa; 
2. johtaa yhteisen seurakuntatyön työyhteisöä toimimalla lähimpänä esihenkilönä tiimiesihenkilöille ja ylempänä esihenkilönä muille työntekijöille ottaen huomioon kirkkoherralle kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 § mukaan kuuluvan työnjohdollisen vastuun;
3. hyväksyy Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston päättämien pääasiallisten tehtäväkuvien puitteissa yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden työnjaon ja tehtävien tarkemman sisällön; 
4. toimii esittelijänä yhteisen seurakuntatyön johtokunnan kokouksessa; 
5. hyväksyy yhteisen seurakuntatyön tiimiesihenkilöiden matkasuunnitelmat ja heitä koskien leirien ja retkien turvallisuusasiakirjat sekä heidän matkalaskunsa; 
6. ottaa yhteisessä seurakuntatyössä pappeja lukuun ottamatta enintään virka- tai työvapaan ajaksi sijaisen, jos vakituiselle viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty lakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa virka- tai työvapaata, johon tällä on oikeus;
7. ottaa yhteisessä seurakuntatyössä määrärahojen puitteissa pappeja lukuun ottamatta työntekijät määräaikaiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen enintään yhden vuoden ajaksi;
8. vastaa yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta johtokunnan käsittelyä varten; 
9. valvoo yhdessä johtokunnan kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista; 
10. myöntää palkattoman virka- tai työvapaan pappeja lukuun ottamatta yhteisen seurakuntatyön viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kahden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa;
11. koordinoi yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden vapaa-ajan ja työvuorojen suunnittelua; 
12. hyväksyy osaltaan yhteisen seurakuntatyön laskut sekä valvoo yhteisen seurakuntatyön varojen käyttöä; 
13. päättää vapautuksen myöntämisestä seurakunnan määräämistä musiikkileikkikoulumaksuista ja rippikoulumaksuista;
14. toimeenpanee kirkkoneuvoston, johtokunnan tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset; 
15. osallistuu johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn sekä johtavien työntekijöiden kokouksiin; 
16. toimii tarvittaessa kirkkoherran sijaisena tuomiokapitulin antamien kirkkoherran sijaismääräysten perusteella;
17. antaa hallintoelinten pyytämät yhteistä seurakuntatyötä koskevat lausunnot, ellei lausuntoa ole pyydetty yhteisen seurakuntatyön johtokunnalta; 
18. koordinoi ja valvoo Taulumäen kirkon käyttöä ottaen huomioon, miltä osin päätösvalta asiassa kuuluu kirkkoherralle ja kirkkoneuvostolle kirkkojärjestyksen 3 luvun 53 §:n 2 momentin mukaan tai maksuvapautusten osalta tämän hallintosäännön mukaan hallintojohtajalle; 
19. suorittaa muut esihenkilön määräämät tehtävät.

47 § Alueen johtavan papin tehtävät ja päätösvalta

Alueen johtava pappi 

1. johtaa alueen toimintaa yhdessä aluejohtokunnan kanssa, toimii sen jäsenenä ja esittelijänä sekä vaalii alueen työyhteisön ja aluejohtokunnan välistä yhteydenpitoa;
2. johtaa alueen työyhteisöä toimimalla lähimpänä esihenkilönä alueen tiimiesihenkilöille ja ylempänä esihenkilönä alueen muille työntekijöille ottaen huomioon kirkkoherralle kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 § mukaan kuuluvan työnjohdollisen vastuun;
3. osallistuu seurakunnan johtoryhmän ja kirkkoneuvoston kokouksiin sekä kokoseurakunnallisiin johtavien työntekijöiden kokouksiin;
4. kutsuu koolle alueen työntekijäkokouksen ja alueen tiimiesihenkilöiden ja vastuupappien kokouksen;
5. ottaa alueellaan pappeja lukuun ottomatta enintään virka- tai työvapaan ajaksi sijaisen, jos vakituiselle viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty lakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa virka- tai työvapaata, johon tällä on oikeus;
6. ottaa alueellaan määrärahojen puitteissa pappeja lukuun ottamatta työntekijät määräaikaiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen enintään yhden vuoden ajaksi; 
7. myöntää palkattoman virka- tai työvapaan pappeja lukuun ottamatta alueen viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kahden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa;
8. valmistelee alueen määräaikaisten tiimiesihenkilöiden nimeämisestä koskevat päätökset kirkkoherran ratkaistavaksi;
9. koordinoi alueen työntekijöitä koskevia henkilöstöhallinnollisia asioita ja antaa tarvittaessa lausuntoja henkilöstöasioista päättäville toimielimille tai muille viranhaltijoille;
10. hyväksyy tiimiesihenkilöiden matkasuunnitelmat ja hyväksyy heitä koskien leirien ja retkien turvallisuusasiakirjat sekä heidän matkalaskunsa
11. koordinoi alueensa työntekijöiden lomien suunnittelua sekä valmistelee ja tarvittavissa tietojärjestelmissä hyväksyy alueen työntekijöiden lomia koskevat ehdotukset edelleen kirkkoherran päätettäväksi; 
12. hyväksyy osaltaan alueensa laskut sekä valvoo alueensa varojen käyttöä;
13. koordinoi ja valvoo alueensa toimitilojen käyttöä ottaen huomioon, mitä vastuuta asiassa on annettu lähikirkkoalueiden vastuupapeille sekä miltä osin päätösvalta asiassa kuuluu kirkkoherralle ja kirkkoneuvostolle kirkkojärjestyksen 3 luvun 53 §:n 2 momentin mukaan tai maksuvapautusten osalta tämän hallintosäännön mukaan hallintojohtajalle;
14. osallistuu jumalanpalveluelämän, kirkollisten toimitusten, rippikoulun ja muun seurakuntatyön toteuttamiseen erikseen sovittavassa laajuudessa;
15. toimeenpanee kirkkoneuvoston, aluejohtokunnan tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset;
16. antaa hallintoelinten pyytämät aluettaan koskevat lausunnot, ellei lausuntoa ole pyydetty aluejohtokunnalta;
17. suorittaa muut esihenkilön määräyksellä hänelle annetut tehtävät.

48 § Lähikirkkoalueen vastuupapin tehtävät ja päätösvalta

Lähikirkkoalueen vastuupappi

1. koordinoi ja kehittää lähikirkkoalueensa toimintaa sekä vastaa sen jumalanpalveluselämästä ja aikuistyöstä;
2. kutsuu seurakuntalaisia osallistumaan vastuun kantamiseen lähikirkkoalueella ja ohjaa heitä sekä tukee muita työntekijöitä vapaaehtoistyön toteuttamisessa;
3. luo ja pitää yllä yhteyksiä lähikirkkoalueen kannalta tärkeisiin yhteistyökumppaneihin ja tukee muita työntekijöitä verkostoyhteistyössä;
4. tekee ehdotuksen aluejohtokunnalle lähikirkkoalueen vastuuryhmän jäsenten nimeämisestä;
5. ohjaa aluejohtokunnan nimeämän vastuuryhmän toimintaa ja raportoi vuosittain aluejohtokunnalle toimintakertomuksen valmistelun yhteydessä vastuuryhmän edellisen vuoden toiminnan pääpiirteistä, sekä koordinoi muiden lähikirkkoalueen toimintaryhmien toimintaa;
6. vastaa lähikirkkoalueensa jumalanpalveluselämää ja aikuistyötä koskevan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta aluejohtokunnan käsiteltäväksi;
7. toimii lähikirkkoalueeseensa liittyvien laskujen tarkastajana.
8. kutsuu säännöllisesti (noin kerran kuukaudessa) kyseisellä lähikirkkoalueella pääasiallisesti työtä tekevät alueen työntekijät toimintaa koordinoivaan kokoukseen;
9. osallistuu alueen esihenkilökokoukseen;
10. valmistelee tarvittaessa alueen työntekijäkokoukseen lähikirkkoaluetta koskevia tai muita erikseen sovittuja asioita;
11. osallistuu tarvittaessa aluejohtokunnan kokouksiin sekä kokoseurakunnallisten työryhmien kokouksiin;
12. huolehtii osaltaan lähikirkkoalueen toimintaan liittyvästä ulkoisesta viestinnästä sekä lähikirkkoaluetta koskevasta työyhteisön sisäisestä viestinnästä;
13. koordinoi lähikirkkoalueensa toimitilojen käyttöä. 

49 § Alueen tiimiesihenkilön tehtävät ja päätösvalta

Alueen tiimiesihenkilö 

1. toimii tiiminsä muiden jäsenten esihenkilönä vastaten seuraavista henkilöstöhallinnollisista ja työnjohdollista tehtävistä:
   • käy suorituslisä-/kehityskeskustelut sekä työn ja työajan suunnitteluun liittyvät ohjauskeskustelut tiiminsä jäsenten kanssa;
   • osallistuu tarvittaessa tiimin työntekijöiden työkykyneuvotteluihin ja pitää tarvittavissa vaiheissa yhteyttä sairauslomalle jäävään tai sairauslomalla olevaan tiiminsä työntekijään;
   • hyväksyy tiiminsä työntekijöiden työaikaa koskevat suunnitelmat ja raportit;
   • koordinoi tiiminsä työntekijöiden koulutussuunnitelmien valmistelua;
   • osallistuu tiiminsä työntekijöiden rekrytointiin;
   • antaa tarvittaessa tiiminsä työntekijöitä koskevia henkilöstöhallinnollisia lausuntoja;
   • hyväksyy tiiminsä työntekijöiden matkasuunnitelmat ja matkalaskut;
2. kehittää yhdessä tiiminsä ja seurakuntalaisten kanssa työalansa toimintaa;
3. huolehtii osaltaan yhteistyön toteutumisesta tiiminsä ja alueen muiden työalojen sekä lähikirkkoalueiden vastuupappien ja vastuuryhmien kanssa;
4. osallistuu omalla työalallaan koko seurakunnan toiminnan kehittämiseen;
5. vastaa alueella oman työalansa toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta;
6. kehittää oman työalansa vapaaehtoistoimintaa;
7. toimii tiiminsä kustannuspaikkoja koskevien laskujen hyväksyjänä;
8. vastaa oman työalatiimin kokousten toteuttamisesta ja valmistelee tarvittaessa omaa työalaansa koskevia asioita alueen ja sen lähikirkkoalueiden työntekijäkokouksiin sekä aluejohtokunnalle;
9. osallistuu alueen esihenkilökokoukseen sekä kokoseurakunnallisiin työalaa koskeviin kokouksiin;
10. luo ja pitää yllä yhteyksiä työalan kannalta tärkeisiin yhteistyökumppaneihin ja tukee muita tiimin työntekijöitä verkostojen luomisessa;
11. osaltaan huolehtii tiiminsä toimintaan liittyvästä ulkoisesta viestinnästä sekä tiimiään koskevasta työyhteisön sisäisestä viestinnästä.

Alueen diakonian ja mission tiimiesihenkilö lisäksi päättää esittelystä yli 500 euron suuruisesta avustuksesta diakonian asiakkaalle alueen diakonian ja mission tiimin avustusmäärärahojen puitteissa, tai lahjoitusvaroista niiden käyttösuunnitelmien tai vastaavien mukaisesti.

50 § Diakonian asiantuntijan ja diakonian viranhaltijan päätösvalta

Diakonian asiantuntija päättää esittelystä yli 500 euron suuruisesta avustuksesta diakonian asiakkaalle yhteisen seurakuntatyön diakonian ja mission tiimin avustusmäärärahojen puitteissa, tai lahjoitusvaroista niiden käyttösuunnitelmien tai vastaavien mukaisesti. 

Yhteisen seurakuntatyön diakonian tai alueen diakonian viranhaltija esittelee edellä mainittuja yli 500 euron suuruisia avustuksia koskevat asiat diakonian asiantuntijalle. Alueen diakonian viranhaltija esittelee yli 500 euron suuruisia avustuksia koskevat asiat alueen diakonian ja mission tiimiesihenkilölle. 

Diakonian asiantuntija ja diakonian viranhaltija päättävät enintään 500 euron suuruisesta avustuksesta diakonian asiakkaalle oman toimialansa avustusmäärärahojen, tai lahjoitusvarojen puitteissa. 

51 § Alueen lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työntekijän tehtävät 

Alueen lähetyksen ja kansainvälisen vastuun työntekijä toimii lähetyksen ja kansainvälisen vastuun yhdyshenkilönä omalla alueellaan ja tekee yhteistyötä lähetyksen, kansainvälisen vastuun ja monikulttuurisuustyön kokoseurakunnallisiin työntekijöihin. 

52 § Johtavan sairaalapastorin tehtävät ja päätösvalta

Johtava sairaalapastori

1. johtaa, suunnittelee ja kehittää sairaalasielunhoitotyötä;
2. vastaa sairaalapastorien yhteistoiminnasta sekä päivystysten ym. työnjakokysymysten hoitamisesta johtokunnan antamien periaatteiden mukaan;
3. hyväksyy Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston päättämien pääasiallisten tehtäväkuvien puitteissa sairaalansielunhoidon työntekijöiden työnjaon ja tehtävien tarkemman sisällön; 
4. toimii yhteisjohtokunnan esittelijänä ja sihteerinä sekä huolehtii sen päätösten täytäntöönpanosta;
5. vastaa määrärahojen käytöstä talousarvion puitteissa;
6. hyväksyy toimialaansa kuuluvat laskut;
7. hyväksyy alaistensa matkasuunnitelmat; 
8. tekee asiasta päättävälle viranhaltijalle esityksen viransijaisen, määräaikaisen työntekijän tai viranhaltijan palkkaamiseksi myönnettyjen määrärahojen puitteissa;
9. päättää henkilökunnan koulutuksesta koulutusmäärärahojen puitteissa;
10. tekee ehdotuksen henkilökunnan vuosilomista ja päättää alle viikon mittaisten lomien siirroista;
11. pitää yhteyttä ja kehittää yhteistyötä jäsenseurakuntien, Keski-Suomen hyvinvointialueen ja sen sairaaloiden, kirkkohallituksen, hiippakunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa;
12. osallistuu käytännön sielunhoitotyöhön työsuunnitelman mukaisesti;
13. antaa hallintoelinten pyytämät sairaalasielunhoitoa koskevat lausunnot, ellei niitä ole pyydetty yhteisjohtokunnalta;
14. suorittaa ne muut tehtävät, jotka yhteisjohtokunta tai kirkkoherra hänelle määrää.

53 § Perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan tehtävät ja päätösvalta

Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja

1. johtaa, valvoo, koordinoi ja kehittää Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskusta;
2. johtaa perheneuvonnan työyhteisöä ja vastaa esihenkilönä työyhteisöä koskevista työnjohdollisista päätöksistä sekä perheneuvonnan henkilöstöä koskevien päätösten toimeenpanosta; 
3. osallistuu merkittävässä määrin perheneuvontatyöhön;
4. vastaa yhdessä muun keskuksen henkilökunnan kanssa perheneuvontatyön ja Palvelevan puhelimen tunnetuksi tekemisestä;
5. hyväksyy Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston päättämien pääasiallisten tehtäväkuvien puitteissa perheasiain neuvottelukeskuksen työntekijöiden työnjaon ja tehtävien tarkemman sisällön;
6. antaa johtokunnalle sen pyytämät selvitykset keskuksen toiminnasta ja tekee esitykset työn kehittämiseksi sekä pitää yhteyttä perheneuvonnasta vastaavaan yksikköön Kirkkohallituksessa;
7. toimii yhteisjohtokunnan ja työvaliokunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä;
8. valmistelee talousarvioehdotuksen, ehdotuksen toimintakertomukseksi sekä muut johtokunnalle esiteltävät asiat;
9. hyväksyy neuvottelukeskuksen toimialaan kuuluvat laskut; 
10. vastaa määrärahojen käytöstä talousarvion puitteissa;
11. tekee ehdotuksen henkilökunnan vuosilomista;
12. päättää henkilökunnan koulutuksesta koulutusmäärärahojen puitteissa;
13. hyväksyy alaistensa matkasuunnitelmat; 
14. tekee asiasta päättävälle viranhaltijalle esityksen viransijaisen, määräaikaisen työntekijän tai tilapäisen viran- tai toimenhaltijan palkkaamiseksi myönnettyjen määrärahojen puitteissa;
15. antaa toimielinten pyytämät perheneuvontaa ja Palvelevaa puhelinta koskevat lausunnot, ellei niitä ole pyydetty yhteisjohtokunnalta;
16. suorittaa muut kirkkoneuvoston, yhteisjohtokunnan tai esihenkilön antamat tehtävät.

54 § Tietohallintopäällikön tehtävät ja päätösvalta

Tietohallintopäällikkö

1. vastaa Jyväskylän seurakunnan tietohallinnon ja IT-yhteistyöalueen toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta;  
2. kehittää IT-yhteistyöalueen IT-infrastruktuuria ja tietojärjestelmiä, johtaa ja valvoo IT-aluekeskuksen henkilöstön toimintaa sekä määrää sen tehtävät annettujen ohjeiden mukaisesti; 
3. valvoo seurakunnan taloudellisia ja oikeudellisia etuja omaan vastuualueeseensa kuuluvissa asioissa sekä ryhtyy niiden edellyttämiin toimenpiteisiin, ellei kirkkolaista, kirkkojärjestyksestä tai muista säädöksistä muuta johdu;
4. toimii henkilöstön esihenkilönä;
5. ottaa määrärahojen puitteissa alaisensa määräaikaisen viranhaltijan tai määräaikaisen työntekijän enintään yhden vuoden ajaksi;
6. myöntää alaisenaan toimivien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden vuosilomat sekä hyväksyy yksittäiset muutokset viranhaltijan tai työntekijän vahvistettuun vuosilomaan;
7. osallistuu työsuunnitelman mukaisesti IT-aluekeskuksen käytännön toimintaan; 
8. vastaa yhdessä muun keskuksen henkilökunnan kanssa IT-yhteistyöalueen toiminnasta; 
9. hyväksyy Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston päättämien pääasiallisten tehtäväkuvien puitteissa IT-aluekeskuksen työntekijöiden työnjaon ja tehtävien tarkemman sisällön; 
10. antaa yhteisjohtokunnalle sen pyytämät selvitykset keskuksen toiminnasta ja tekee esityksiä työn kehittämiseksi; 
11. toimii yhteisjohtokunnan esittelijänä ja vastaa sen päätösten toimeenpanosta;
12. toimii vastuualueeseensa kuuluvien asioiden esittelijänä kirkkoneuvoston kokouksessa hallintojohtajan erikseen antaman määräyksen perusteella;
13. valmistelee talousarvioehdotuksen, ehdotuksen toimintakertomukseksi sekä muut yhteisjohtokunnalle esiteltävät asiat; 
14. hyväksyy IT-yhteistyöalueen toimialaan kuuluvat laskut; 
15. vastaa määrärahojen käytöstä talousarvion puitteissa;
16. päättää henkilökunnan koulutuksesta määrärahojen puitteissa; 
17. hyväksyy alaistensa matkasuunnitelmat;
18. tekee asiasta päättävälle viranhaltijalle esityksen viransijaisen, määräaikaisen työntekijän tai viranhaltijan palkkaamiseksi myönnettyjen määrärahojen puitteissa;
19. antaa hallintoelinten pyytämät IT-yhteistyöaluetta koskevat lausunnot, ellei niitä ole pyydetty yhteisjohtokunnalta;
20. päättää vastuualueeseensa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostosta sekä solmii ja allekirjoittaa niitä koskevat sopimukset kirkkoneuvoston hyväksymän hankintaohjeen ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa, sekä solmii ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat ja sitä koskevat muut sopimukset, joilla ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta;
21. on tarvittaessa kuultavana kirkkovaltuuston, -neuvoston, johtokuntien, aluejohtokuntien sekä erillisten toimikuntien kokouksissa asiantuntijana; 
22. suorittaa muut yhteisjohtokunnan, kirkkoneuvoston tai esihenkilön antamat tehtävät.

55 § Alueellisen keskusrekisterin johtajan tehtävät ja päätösvalta

Alueellisen keskusrekisterin johtaja 

1. kehittää alueellisen keskusrekisterin toimintaa, johtaa ja valvoo alueellisen keskusrekisterin henkilöstön toimintaa sekä määrää sen tehtävät annettujen ohjeiden mukaisesti;
2. päättää kirkkolain 8 luvun 3 §:n mukaisten kirkonkirjojen pitämistä koskevista asioista sopijaseurakunnan puolesta sen mukaisesti, mitä kirkkolain 8 luvun 6 §:n 2 momentissa on säädetty;  
3. antaa sopijaseurakuntien kirkonkirjoihin perustuvia todistuksia, otteita ja jäljennöksiä tai määrää muun kirkonkirjojen pitämiseen perehtyneen viranhaltijan antamaan niitä; 
4. vastaa yhdessä muun alueellisen keskusrekisterin henkilökunnan kanssa alueellisen keskusrekisterin käytännön toiminnasta ja kirkkolain 8 luvun 5 §:n ja 6 §:n 1 momentin mukaisista tehtävistä; 
5. toimii alueellisen keskusrekisterin henkilöstön esihenkilönä; 
6. hyväksyy Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston päättämien pääasiallisten tehtäväkuvien puitteissa alueellisen keskusrekisterin työntekijöiden työnjaon ja tehtävien tarkemman sisällön; 
7. hyväksyy henkilökunnan vuosilomat ja myöntää palkattoman virkavapaan tai työvapaan viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kahden kuukauden ajaksi, jos sen myöntäminen on harkinnanvaraista; 
8. ottaa alueellisen keskusrekisterin viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät määräaikaisiin palvelusuhteisiin myönnettyjen määrärahojen puitteissa; 
9. vastaa määrärahojen käytöstä talousarvion puitteissa; 
10. antaa alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnalle sen pyytämät selvitykset alueellisen keskusrekisterin toiminnasta ja tekee esityksiä työn kehittämiseksi; 
11. toimii alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan esittelijänä;
12. valmistelee talousarvioehdotuksen, ehdotuksen toimintakertomukseksi sekä muut alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnalle esiteltävät asiat; 
13. antaa hallintoelinten pyytämät alueellista keskusrekisteriä koskevat lausunnot, ellei niitä ole pyydetty alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnalta; 
14. hoitaa muut alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan, Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston tai esihenkilön antamat tehtävät; 
15. päättää henkilökunnan koulutuksesta määrärahojen puitteissa; 
16. hyväksyy alaisensa henkilökunnan matkasuunnitelmat; 
17. hyväksyy alueellisen keskusrekisterin toimialaan kuuluvat laskut.

56 § Viestintäpäällikön tehtävät ja päätösvalta

Viestintäpäällikkö

1. johtaa viestintäyksikön toimintaa ja toimii viestintäyksikön työntekijöiden esihenkilönä;
2. vastaa seurakunnan viestinnän ja visuaalisuuden kokonaisuudesta ottaen huomioon kirkkoneuvoston viestintää koskevat linjaukset ja kirkkoherran ohjauksen;
3. luo yhteyksiä viestintäalan toimijoihin ja tukee seurakunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä viestintään ja seurakunnan julkisuuskuvaan liittyvissä asioissa;
4. seuraa seurakuntaa koskevien asioiden käsittelyä julkisuudessa ja osallistuu tarvittaessa seurakuntaan liittyvään keskusteluun ja virheellisten tietojen oikaisemiseen; 
5. seuraa viestinnän kehitystä kirkossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tekee tarvittavia viestintää koskevia uudistusesityksiä kirkkoneuvostolle;
6. toimii seurakunnan johtoryhmässä, osallistuu läsnäolo- ja puheoikeudella kirkkoneuvoston kokouksiin, on läsnä kirkkovaltuuston kokouksissa sekä osallistuu erikseen päätettävin tavoin muiden toimielinten ja työryhmien työskentelyyn;
7. toimii seurakuntalehden vastaavana päätoimittajana, ellei kirkkoneuvosto toisin määrää, ja huolehtii seurakunnan muusta julkaisutoiminnasta; 
8. osallistuu viestintäyksikön työntekijöiden valintaan;
9. suorittaa muut esihenkilön antamat viestinnän toimialaan kuuluvat tehtävät. 

57 § Hallintojohtajan tehtävät ja päätösvalta

Hallintojohtaja

1. ottaa määrärahojen puitteissa hallintopalveluiden tehtävissä toimivat vakituiset ja määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät sekä tietohallintopäällikköä lukuun ottamatta vakituiset viranhaltijat ja työntekijät;
2. myöntää palkattoman virkavapauden tai työloman hallintopalveluiden viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden vuoden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa;
3. myöntää hallintopalveluiden viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman;
4. päättää tiedon antamisesta asiakirjasta joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 §:n ja 7 § mukaan ei ole vielä julkinen;
5. päättää vapautuksen myöntämisestä seurakunnan viranomaisen määräämästä maksusta, mikäli asiasta päättäminen ei kuulu jollekin toimielimelle tai muulle viranhaltijalle;
6. edustaa seurakuntaa yhtiökokouksissa sekä muissa kokouksissa ja neuvotteluissa tai valtuuttaa seurakunnan edustajan niihin, ellei päätösvalta kuulu kirkkoherralle tai muulle viranhaltijalle tai toimielimelle; 
7. edustaa seurakuntaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä valtuuttaa tarvittaessa henkilön edustamaan seurakuntaa;
8. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta sellaisessa omaan toimialaansa kuuluvassa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi;
9. vastaa oman toimialansa strategisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta;
10. huolehtii kirkkoneuvostossa käsiteltävien, oman palveluyksikkönsä vastuulla olevien asioiden valmistelusta sekä päätösten toimeenpanosta;  
11. vastaa muista esihenkilölle kuuluvista tehtävistä (mm. työsuojeluvastuu, tietosuojan toteuttaminen, osto- ja matkalaskujen hyväksyntä, työnjohdolliset tehtävät, suoritusperusteinen arviointi);
12. toimii valmistelijana tai antaa lausunnon oman yksikkönsä henkilöstöä koskevissa asioissa, kun päätöksen tekee muu viranomainen;
13. toimii esittelijänä kirkkoneuvostossa oman toimialueensa asioissa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta;
14. on läsnä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokouksissa ja tarvittaessa johtokuntien, aluejohtokuntien ja erikseen perustettujen toimikuntien kokouksissa;
15. toimii johtoryhmän jäsenenä;
16. valvoo seurakunnan taloudellisia ja oikeudellisia etuja sekä ryhtyy niiden edellyttämiin toimenpiteisiin toimialallaan sekä päättää toimialallaan seurakunnan vahingonkorvausvelvollisuudesta korvauksen ollessa alle 10.000 euroa, ellei kirkkolaista, kirkkojärjestyksestä tai muista säädöksistä muuta johdu;
17. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palvelujen ostoista;
18. vastaa muista kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston tai kirkkoneuvoston puheenjohtajan uskomista tehtävistä;
19. johtaa hallintopalveluiden kokonaisuutta;
20. kehittää organisaatiota ja hallinnollisia prosesseja;
21. toimii esihenkilönä hallinnon asiantuntijalle ja tietohallintopäällikölle sekä ylempänä esihenkilönä hallintotiimin ja IT aluekeskuksen muille työntekijöille;
22. huolehtii luottamushenkilöorganisaation toiminnan yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä; 
23. koordinoi kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokousten valmistelua ja päätösten toimeenpanoa;
24. toimii arvioinnin johtokunnan kokouksissa esittelijänä muissa kuin talouteen liittyvissä asioissa ja huolehtii kokousten yleisestä valmistelusta;
25. toimii taidetoimikunnan jäsenenä;
26. koordinoi tietosuojalainsäädännön käytännön toteuttamista organisaatiossa;
27. koordinoi hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan ja talousjohtajan johtamien yksiköiden muodostamaa kokonaisuutta ja toimii kyseisten yksiköiden johtavien viranhaltijoiden kokousten puheenjohtajana;
28. toimii lainsäädännön ja sopimusten asiantuntijana ja hallinnon laillisuuden valvojana koko organisaatiossa;
29. huolehtii testamentin vastaanottamiseen, perunkirjoitukseen, pesänselvitykseen, kuolinpesään kuuluvan omaisuuden realisointiin sekä ositukseen ja perinnönjakoon liittyvistä toimenpiteistä;
30. toimii valmistelijana tai esittelijänä oikaisu- ja valitusasioiden käsittelyssä sekä valmistelijana ja esittelijänä hallintokanteluasioissa;
31. osallistuu Jyväskylän seurakunnan hallinnon alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön;
32. hyväksyy kirkkoherraa koskevat osto- ja matkalaskut.

58 § Talousjohtajan tehtävät ja päätösvalta

Talousjohtaja

1. ottaa määrärahojen puitteissa talouspalveluiden tehtävissä toimivat vakituiset ja määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät sekä kiinteistöpäällikköä ja hautaustoimen päällikköä lukuun ottamatta vakituiset viranhaltijat ja työntekijät;
2. myöntää palkattoman virkavapaan tai työvapaan talouspalveluiden viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden vuoden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa;
3. myöntää talouspalveluiden viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman;
4. päättää seurakunnan rahastojen ja muiden varojen hoidosta, säilytyksestä ja sijoittamisesta kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa;
5. päättää pankkitilien avaamisesta ja niiden tilinkäyttövaltuuksista; 
6. antaa seurakunnan puolesta lausunnot tavanomaisista kaavoitus- ja rakentamishankkeista, joilla ei ole vaikutusta seurakunnan etuun tai oikeuteen ja edustaa seurakuntaa näihin liittyvissä kuulemisissa, ellei päätösvalta kuulu johtosäännön perusteella muulle viranhaltijalle tai toimielimelle; 
7. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa omaan toimialaansa kuuluvassa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi;
8. vastaa oman toimialansa strategisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta;
9. huolehtii kirkkoneuvostossa sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa käsiteltävien, oman palveluyksikkönsä vastuulla olevien asioiden valmistelusta sekä päätösten toimeenpanosta;  
10. vastaa muista esihenkilölle kuuluvista tehtävistä (mm. työsuojeluvastuu, tietosuojan toteuttaminen, osto- ja matkalaskujen hyväksyntä, työnjohdolliset tehtävät, suoritusperusteinen arviointi);
11. toimii valmistelijana tai antaa lausunnon oman yksikkönsä henkilöstöä koskevissa asioissa, kun päätöksen tekee muu viranomainen;
12. toimii esittelijänä kirkkoneuvostossa oman toimialueensa asioissa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta;
13. on läsnä kirkkovaltuuston ja -neuvoston kokouksissa ja tarvittaessa johtokuntien, aluejohtokuntien ja erikseen perustettujen toimikuntien kokouksissa;
14. toimii johtoryhmän jäsenenä;
15. valvoo seurakunnan taloudellisia ja oikeudellisia etuja sekä ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin toimialallaan sekä päättää toimialallaan seurakunnan vahingonkorvausvelvollisuudesta korvauksen ollessa alle 10.000 euroa, ellei kirkkolaista, kirkkojärjestyksestä tai muista säädöksistä muuta johdu;
16. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palvelujen ostoista;
17. vastaa muista kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston tai kirkkoneuvoston puheenjohtajan uskomista tehtävistä;
18. johtaa talouspalveluiden kokonaisuutta; 
19. toimii esihenkilönä kiinteistöpäällikölle, hautaustoimen päällikölle ja pääkirjanpitäjälle sekä ylempänä esihenkilönä taloustiimin, hautauspalveluiden ja kiinteistöpalveluiden työntekijöille, mukaan lukien kiinteistöpalvelujen osana toimivat majoitus- ja ruokapalvelut;
20. vastaa seurakunnan taloushallinnosta ja -suunnittelusta (budjetoinnin tuki ja ohjaus, maksuliikenne, kirjanpito, tilinpäätös ja muu laskentatoimi sekä niihin liittyvä seuranta ja raportointi); 
21. vastaa seurakunnan sijoitustoiminnasta;
22. vastaa hankinta-asioiden ohjauksesta ja hankintamenettelyistä;
23. koordinoi toiminta- ja taloussuunnitelman kokonaisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokonaisuuden valmistelua sekä laatii niistä ehdotuksen kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsiteltäväksi;
24. osallistuu sisäisen valvonnan toteuttamiseen erityisesti talouden seurannan osalta ja vastaa talouden riskienhallinnasta;
25. vastaa seurakunnan vakuutusten ottamisesta yhteistyössä eri yksiköiden johtavien viranhaltijoiden kanssa;
26. kantaa kiinteistöasioissa kiinteistöpäällikön tukena vastuuta erityisesti kiinteistöomaisuuden kehittämisestä, kiinteistöistä luopumisesta, niiden ostamisesta ja vuokrauksesta sekä majoitus- ja ruokapalveluiden markkinointiin liittyvistä toimista;
27. toimii arvioinnin johtokunnan kokouksissa esittelijänä talouteen liittyvissä asioissa sekä kokousten sihteerinä;
28. huolehtii siitä, että seurakunnan taloutta hoidetaan laillisesti ja vahvistettua talousarviota noudattaen;
29. vastaa kirkkovaltuuston hyväksymässä taloussäännössä talousjohtajalle osoitetuista tehtävistä;
30. koordinoi testamenttiasioita ja hallinnoi testamenttivaroja perunkirjoituksen ja perinnönjaon valmistuttua;
31. toteuttaa neuvontaa koko organisaatiossa talouteen liittyvissä asioissa;
32. pitää yhteyttä Kirkon palvelukeskuksen kanssa koskien taloushallintoa;
33. hyväksyy maksuun ostolaskuaineiston. 

59 § Henkilöstöjohtajan tehtävät ja päätösvalta

Henkilöstöjohtaja

1. ottaa määrärahojen puitteissa henkilöstöpalveluiden tehtävissä sekä jäljempänä 36 kohdassa mainituissa toiminnoissa toimivat vakituiset ja määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät sekä vakituiset viranhaltijat ja työntekijät;  
2. myöntää palkattoman virkavapaan tai työvapaan henkilöstöpalveluiden viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden vuoden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa;
3. päättää muun henkilöstön kuin pappien osalta perhevapaista ja muista virka- ja työehtosopimukseen perustuvista vapaista tai lakiin perustuvista virkavapaista ja työvapaista sekä vuosiloman tai sen osan tai säästövapaan siirtämisestä sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta;
4. myöntää henkilöstöpalveluiden viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman;
5. myöntää henkilöstösuunnitelman huomioon ottaen täyttöluvan aluejohtokunnille ja yhteisen seurakuntatyön johtokunnalle ennen viran tai tehtävän haettavaksi julistamista; 
6. päättää evankelis-luterilaisen viranhaltijasta annetun lain 15 §:n mukaisista virkasuhteen ehdoista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt niistä virkaa täytettäessä, kirkkovaltuusto virkaa perustettaessa tai muu toimielin tai viranhaltija työntekijää tai viranhaltijaa ottaessaan;
7. käy virka- ja työehtosopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyvät paikallisneuvottelut;
8. päättää virka- ja työehtosopimukseen perustuvien erityisten lisien maksamisesta viranhaltijoille ja työntekijöille;
9. päättää kirkkoneuvoston antamien yleisohjeiden perusteella kirkon palkkausjärjestelmän mukaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta kunkin työntekijän esihenkilöä kuultuaan; 
10. päättää yksittäisen viran ja työsuhteisen tehtävän sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään ja tehtävän euromääräisen palkkauksen kirkkoneuvoston vaativuusryhmiin sijoittelua koskevan päätöksen perusteella ja enintään henkilökohtaisen palkanosan suuruisesta pysyvästä muutoksesta vaativuusosaan yksittäisen viranhaltijan ja työntekijän osalta sekä virka- ja työehtosopimuksen mukaisesta kertapalkkion maksamisesta;
11. päättää viranhaltijan ja työntekijän palkkaan tehtävästä vähennyksestä silloin, kun palvelussuhteeseen otettava ei tee kaikkia virkaan tai tehtävään sisällytettyjä työtehtäviä tai virkaan tai tehtävään määritellyt kelpoisuusehdot eivät täyty;
12. päättää viranhaltijan ja työntekijän virkapaikan muutoksesta;
13. vahvistaa viranhaltijoiden ja työntekijöiden valintapäätöksen, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus, huumausainetestiä koskeva todistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä, sekä tekee päätöksen virkasuhteeseen ottamisen raukeamisesta, jos tietoja ei esitetä määräajassa tai jos niissä esitettyjen tietojen takia viranhaltijaa ei voida pitää soveltuvana virkaan;
14. vahvistaa toistaiseksi voimassa olevan sekä määräaikaisen palvelussuhteen aloittamisajankohdan, mikäli se poikkeaa kirkkoneuvoston tai johtokunnan viran tai tehtävän haettavaksi julistamisen yhteydessä päättämästä aloittamisajankohdasta sekä myöntää perustellusta syystä vapauden olla toimittamatta haettavaksi julistamisen yhteydessä edellytettyä rikostaustaotetta tai lääkärintodistusta terveydentilasta; 
15. ratkaisee viranhaltijan tai työntekijän sivutoimilupa-asian tai ryhtyy asian edellyttämiin toimenpiteisiin sivutoimi-ilmoituksen johdosta, ellei asia kuulu tuomiokapitulin ratkaistavaksi;
16. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta sellaisessa omaan toimialaansa kuuluvassa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi; 
17. vastaa oman toimialansa strategisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta;
18. huolehtii kirkkoneuvostossa käsiteltävien, oman palveluyksikkönsä vastuulla olevien asioiden valmistelusta sekä päätösten toimeenpanosta;  
19. vastaa muista esihenkilölle kuuluvista tehtävistä (mm. työsuojeluvastuu, tietosuojan toteuttaminen, osto- ja matkalaskujen hyväksyntä, työnjohdolliset tehtävät, suoritusperusteinen arviointi);
20. toimii valmistelijana tai antaa lausunnon oman yksikkönsä henkilöstöä koskevissa asioissa, kun päätöksen tekee muu viranomainen;
21. toimii esittelijänä kirkkoneuvostossa oman toimialueensa asioissa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta;
22. on läsnä kirkkovaltuuston ja -neuvoston kokouksissa ja tarvittaessa johtokuntien, aluejohtokuntien ja erikseen perustettujen toimikuntien kokouksissa;
23. toimii johtoryhmän jäsenenä;
24. valvoo seurakunnan taloudellisia ja oikeudellisia etuja sekä ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin toimialallaan sekä päättää toimialallaan seurakunnan vahingonkorvausvelvollisuudesta korvauksen ollessa alle 10.000 euroa, ellei kirkkolaista, kirkkojärjestyksestä tai muista säädöksistä muuta johdu;
25. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palvelujen ostoista;
26. vastaa muista kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston tai kirkkoneuvoston puheenjohtajan uskomista tehtävistä;
27. johtaa henkilöstöpalveluiden kokonaisuutta;
28. toimii esihenkilönä henkilöstösihteerille ja ylempänä esihenkilönä muille henkilöstötiimin työntekijöille;
29. koordinoi henkilöstösuunnittelua;
30. järjestää henkilöstöasioiden asiantuntijapalveluita;
31. koordinoi rekrytointiprosessien, esihenkilötoiminnan ja työyhteisötaitojen kehittämistä;
32. päättää virka- ja työsopimussuhteiden tehtävien hakuajan jatkamisesta, milloin päätösvalta siitä muutoin kuuluisi jollekin toimielimelle ja kelpoisia hakijoita ei ole ollut tai heitä on ollut vain yksi;
33. vastaa työterveyshuoltopalveluiden ja muiden työhyvinvoinnin tukitoimien järjestämisestä; 
34. laatii koulutussuunnitelman, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä henkilöstökertomuksen;
35. toimii palkka-asiamiehenä sekä jäsenenä yhteistyötoimikunnassa;
36. koordinoi hanke- ja projektityötä, työllistämisprojekteja, työssäoppimista, kuntouttavaa työtoimintaa ja siviilipalvelustoimintaa ja tekee niihin liittyvät sopimukset sekä päättää kehittämisprojekteista ns. kehittämisrahan puitteissa; 
37. päättää koko henkilöstön henkilökohtaisista kokemuslisistä henkilöstösihteerin valmisteltua asian;
38. päättää papin viran haltijoita lukuun ottamatta koko henkilöstön sairauslomista henkilöstösihteerin esittelystä; 
39. hyväksyy maksuun palkka-aineiston; 
40. allekirjoittaa seurakunnan puolesta työsopimussuhteisten työntekijöiden työsopimukset lukuun ottamatta hautaus- ja puistopalveluiden kausityöntekijöitä;
41. tekee työterveyspalveluita koskevat harkinnanvaraiset päätökset.

60 § Kiinteistöpäällikön tehtävät ja päätösvalta

Kiinteistöpäällikkö

1. vastaa kiinteistöpalveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta ja toimii esihenkilönä kiinteistöpalveluissa;  
2. toimii esittelijänä kiinteistöpalveluiden asioissa kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta;
3. toimii kiinteistöpalveluihin kuuluvien asioiden esittelijänä kirkkoneuvoston kokouksessa talousjohtajan erikseen antaman määräyksen perusteella;
4. valvoo seurakunnan taloudellisia ja oikeudellisia etuja kiinteistöpalveluihin kuuluvissa asioissa sekä ryhtyy niiden edellyttämiin toimenpiteisiin, ellei kirkkolaista, kirkkojärjestyksestä tai muista säädöksistä muuta johdu;
5. on tarvittaessa kuultavana kirkkovaltuuston, -neuvoston, johtokuntien, aluejohtokuntien sekä erillisten toimikuntien kokouksissa asiantuntijana;
6. ottaa määrärahojen puitteissa alaisensa tilapäisen/määräaikaisen viranhaltijan tai määräaikaisen työntekijän enintään yhden vuoden ajaksi;
7. myöntää alaisenaan toimivien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden vuosilomat sekä hyväksyy yksittäiset muutokset viranhaltijan tai työntekijän vahvistettuun vuosilomaan;
8. johtaa, valvoo ja kehittää seurakunnan kiinteistöpalveluita ja tekee sitä koskevia aloitteita ja esityksiä sekä vastaa seurakunnan rakennushankkeiden teknisestä suunnittelusta, toteuttamisesta sekä valvonnasta;
9. johtaa majoitus- ja ruokapalvelujen toimintaa;
10. toimii seurakunnan väestönsuojelu- ja turvallisuuspäällikkönä;
11. valmistelee seurakunnan maankäyttö-, kaavoitus- ja viranomaislupa-asioita sekä pitää niissä yhteyttä kuntien viranomaisiin ja valvoo niissä seurakunnan etua;
12. edustaa seurakuntaa kiinteistö-, lohkomis- ja maanmittaustoimituksissa tai valtuuttaa niihin seurakunnan edustajan;
13. vastaa muista talousjohtajan kiinteistöpäällikölle määräämistä tehtävistä;
14. päättää seurakunnan omistamien tai vuokraamien rakennusten ja huoneistojen hoitoon, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä ja sopimuksista kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa;
15. päättää seurakunnan kiinteistöjen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvistä toimenpiteistä ja sopimuksista kirkkoneuvoston määräämissä hankekohtaisissa rajoissa;
16. päättää enintään viiden (5) vuoden pituisesta metsästysvuokrasopimuksesta seurakunnan omistamalle maa-alueelle;
17. päättää enintään kolmen (3) vuoden pituisesta vuokrasopimuksesta toimitilojen korjauksen aikaisiksi väistötiloiksi ja niiden aputiloiksi, mikäli se on seurakuntatoiminnan jatkamisen vuoksi tarkoituksenmukaista;
18. allekirjoittaa seurakunnan tai sen hallinnoimien rahastojen omistamien asuin- ja liikehuoneistojen vuokrasopimukset sekä tekee päätökset sopimusten irtisanomisesta ja purkamisesta;
19. allekirjoittaa seurakunnalta pyydetyt rakennus- ja toimenpidelupahakemuksiin liittyvät naapurin lausunnot;
20. päättää sellaisen vähäisen irtaimen omaisuuden myynnistä ja hävittämisestä, joiden osalta toimivalta ei kuulu kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalle tämän hallintosäännön sekä taloussäännön mukaan.
21. päättää vastuualueeseensa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostosta sekä solmii ja allekirjoittaa niitä koskevat sopimukset kirkkoneuvoston hyväksymän hankintaohjeen ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa, sekä solmii ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat ja sitä koskevat muut sopimukset, joilla ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta.

61 § Hautaustoimen päällikön tehtävät ja päätösvalta

Hautaustoimen päällikkö

1. vastaa hautaus- ja puistopalveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta ja toimii esihenkilönä hautaus- ja puistopalveluissa;  
2. toimii esittelijänä hautaus- ja puistopalveluiden asioissa kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta;
3. toimii hautaus- ja puistopalveluihin kuuluvien asioiden esittelijänä kirkkoneuvoston kokouksessa talousjohtajan erikseen antaman määräyksen perusteella;
4. valvoo seurakunnan taloudellisia ja oikeudellisia etuja hautaus- ja puistopalveluihin kuuluvissa asioissa sekä ryhtyy niiden edellyttämiin toimenpiteisiin, ellei kirkkolaista, kirkkojärjestyksestä tai muista säädöksistä muuta johdu;
5. on tarvittaessa kuultavana kirkkovaltuuston, -neuvoston, johtokuntien, aluejohtokuntien sekä erillisten toimikuntien kokouksissa asiantuntijana; 
6. johtaa, valvoo ja kehittää hautaustoimen kokonaisuutta, vastaa hautausmaiden rakentamisesta ja maankäytön suunnittelusta oman tehtäväalansa osalta sekä vastaa kiinteistöjen viheralueista ja seurakunnan metsistä;
7. päättää erillisten pienehköjen puumäärien myynnistä sekä sellaisen vähäisen irtaimen omaisuuden myynnistä ja hävittämisestä, joiden osalta toimivalta ei kuulu kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalle tämän hallintosäännön sekä taloussäännön mukaan;
8. vastaa siitä, että seurakunnan ja hautainhoitorahaston hoitoon otetut haudat hoidetaan sopimuksien mukaisesti;
9. vastaa muista talousjohtajan hautaustoimen päällikölle määräämistä tehtävistä;
10. ottaa määrärahojen puitteissa alaisensa tilapäisen/määräaikaisen viranhaltijan tai määräaikaisen työntekijän enintään yhden vuoden ajaksi;
11. myöntää alaisenaan toimivien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden vuosilomat sekä hyväksyy yksittäiset muutokset viranhaltijan tai työntekijän vahvistettuun vuosilomaan;
12. päättää hautaus- ja puistopalveluihin kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostosta sekä solmii ja allekirjoittaa niitä koskevat sopimukset kirkkoneuvoston hyväksymän hankintaohjeen ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa, sekä solmii ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat ja sitä koskevat muut sopimukset, joilla ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta;
13. päättää hautaoikeudesta, hautaoikeuden haltijasta ja siitä, kuka hautaan voidaan haudata;
14. päättää kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan vahvistamien hautamuistomerkkiohjeiden soveltamisesta;
15. päättää seurakunnan hautausmaiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä kirkkoneuvoston määrittelemissä rajoissa;
16. allekirjoittaa hautaus- ja puistopalveluiden kausityöntekijöiden työsopimukset. 

62 § Hallinnon asiantuntijan tehtävät ja päätösvalta

Hallinnon asiantuntija 

1. toimii hallintopalveluiden hallintotiimin esihenkilönä;
2. hoitaa kirkkovaltuuston ja -neuvoston esitysten valmistelutehtävät;
3. hoitaa kirkkovaltuuston ja -neuvoston kokousaineiston koonnin ja käsittelyn
4. koordinoi ja kehittää toimielin- ja viranhaltijapäätösten valmisteluprosesseja;
5. valmistelee osaltaan ylimmän johdon viranhaltijapäätökset;
6. koordinoi ylimmän johdon sihteeripalveluita;
7. toimii kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtoryhmän sihteerinä; 
8. hoitaa hallintoasioiden neuvontatehtävää;
9. ratkaisee seurakunnan arkiston hävitysluetteloiden hyväksymistä ja arkistoaineiston siirtoa koskevat asiat, elleivät ne kuulu muun viranomaisen tai toimielimen ratkaistavaksi. 

5 luku - Kokousmenettely

Kokoustapa ja kokouskutsu

63 § Toimielimen varsinainen kokous ja sähköinen kokous 

Toimielin käsittelee asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Toimielimen kokous voidaan pitää myös sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Sähköinen kokous voidaan pitää siten, että kaikki osallistuvat kokoukseen sähköisen yhteyden avulla tai siten, että vain osa läsnäolijoista osallistuu kokoukseen sähköisen yhteyden avulla (hybridikokous). 

Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata kirkkovaltuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa julkisessa tilassa.  

Kirkkovaltuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen sekä muun toimielimen sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa eivätkä nähtävissä. 

Kirkkoneuvosto tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet sekä tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 

64 § Sähköinen päätöksentekomenettely

Kirkkoneuvosto ja johtokunnat voivat päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen toimielimen kokousta kirkkolain 10 luvun 14 §:n mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.

65 § Toimielimen kokoontuminen ja sihteeri 

Kirkkovaltuusto kokoontuu, kun kokoontuminen määräaikana käsiteltäväksi säädettyjen asioiden takia on tarpeen tai valtuuston puheenjohtaja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi taikka kokoon kutsumiselle on säädetty peruste.

Kirkkoneuvoston ja muun toimielimen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, jos vähintään neljäsosa jäsenistä kirjallisesti sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Toimielin voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikataulunsa suunnitelman.

Johtokunta kokoontuu, kun kokoontuminen johtokunnalle määrättyjen asioiden takia on tarpeen tai johtokunnan puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta kokoontuu myös, jos vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 

Kokouksen pöytäkirjaa pitää toimielimen tähän tehtävään valitsema tai tehtävään muuten määrätty sihteeri. Kirkkoneuvoston ja johtokuntien kokousten sihteerinä toimivalla seurakunnan viranhaltijalla on puheoikeus kokouksissa.

66 § Kokouskutsu

Kirkkovaltuuston kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kirkkovaltuuston jäsenille. Kirkkojärjestyksen 3 luvun 29 §:n mukaisesti kokouksesta on ilmoitettava samassa ajassa yleisessä tietoverkossa.

Kirkkoneuvosto ja muu toimielin päättää toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa kokouksen koolle kutsumisen tavan. Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti. Kutsuun on liitettävä esityslista liitteineen. Kokouskutsu tulee lähettää samalla tavalla niille, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.

Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa kertoa, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. 

67 § Esityslista

Esityslista sisältää selostukset käsiteltävistä asioista ja kirkkoneuvoston ehdotukset tai esittelijän esitykset toimielimen päätöksiksi. Esityslista voidaan toimittaa tallentamalla se toimielimen jäsenten sekä läsnäolo- ja puheoikeutettujen saataville asianhallintajärjestelmään.

Jos toimielin päättää panna jonkin asian pöydälle tai palauttaa asian valmisteluun, asiaan liittyviä esityslistan liitteitä ei toimiteta uudelleen, jos asian lopullinen käsittely tapahtuu vuoden kuluessa.

68 § Jatkokokous

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen. Kokouksesta poissa olleille ilmoitetaan jatkokokouksen ajasta ja paikasta.

69 § Varajäsenen kutsuminen

Kirkkovaltuuston jäsenen, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ja viimeistään kokouspäivänä klo 11:een mennessä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle tai sihteerille. Määräajan jälkeen ilmoitus tilapäisestä esteestä tehdään kunkin valtuustoryhmän keskenään sopimalla tavalla siten, että varavaltuutettujen sijaantulojärjestys säilyy. 

Saatuaan valtuuston jäseneltä tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan tai sihteerin on viipymättä kutsuttava jäsenen sijaan varajäsen. Varajäsen kutsutaan kokoukseen noudattaen kirkkojärjestyksen 9 luvun 47 §:n 2 momentissa säädettyä sijaantulojärjestystä. Sen jälkeen, kun kirkkovaltuusto on hyväksynyt esteen, varajäsen ryhtyy toimimaan estyneen tai esteellisen tilalla.

Kirkkoneuvoston sekä muun toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, jos hän ei pysty osallistumaan kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

Läsnäolo- ja puheoikeudet toimielimissä 

70 § Läsnäolovelvollisuus ja puheoikeus kirkkovaltuuston kokouksessa

Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 3 luvun 30 §:ssä säädetään, seuraavien viranhaltijoiden tulee olla läsnä kirkkovaltuuston kokouksessa antamassa tarvittavia tietoja:

1. hallintojohtaja
2. talousjohtaja
3. henkilöstöjohtaja
4. viestintäpäällikkö
5. yhteisen seurakuntatyön johtaja
6. johtavat papit
7. hallinnon asiantuntija

71 § Läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa

Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 3 luvun 37 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä sekä osa-aluehallinnon toimintaa johtavilla papeilla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksessa:

1. hallintojohtaja 
2. talousjohtaja
3. henkilöstöjohtaja
4. yhteisen seurakuntatyön johtaja
5. johtavat papit
6. viestintäpäällikkö

Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen.

72 § Läsnäolo- ja puheoikeus johtokuntien kokouksessa 

Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksen 3 luvun 37 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään: 

1. arvioinnin johtokunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla toiminnasta ja taloudesta vastaavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä:
   • hallintojohtaja
   • talousjohtaja
2. yhteisen seurakuntatyön johtokunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä: 
   • yhteisen seurakuntatyön johtaja
   • hallintojohtaja
   • talousjohtaja
   • henkilöstöjohtaja
3. kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä:
   • hallintojohtaja
   • talousjohtaja
   • kiinteistöpäällikkö
   1. hautaustoimen päällikkö
4. sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä:
   • johtava sairaalapastori
   • hallintojohtaja
   • sairaalapapit
5. perheasiain neuvottelukeskuksen ja palvelevan puhelimen yhteisjohtokunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä:
   • perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja
   • hallintojohtaja
6. Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä:
   • tietohallintopäällikkö
   • hallintojohtaja
7. Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisterin yhteisjohtokunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä:
   • aluekeskusrekisterin johtaja
   • hallintojohtaja
8. aluejohtokuntien kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä: 
   • hallintojohtaja
   • talousjohtaja
   • henkilöstöjohtaja

Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen.

Asioiden käsitteleminen

73 § Asianhallinta- ja äänestysjärjestelmä 

Toimielimen kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asianhallinta- ja äänestysjärjestelmää. 

74 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä sen, onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Kokouksen kuluessa saapuvan jäsenen on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle ja pöytäkirjaan on merkittävä, minkä asian käsittelyn aikana hän on saapunut. Samoin on meneteltävä, jos jäsen poistuu kesken kokouksen tai kokouksesta poistunut jäsen saapuu uudelleen kokoukseen.
Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä todeta tarvittaessa uudelleen läsnäolijat.

75 § Asioiden käsittelyjärjestys

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

76 § Esteellisyys

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Toimielin päättää esteellisyydestä hallintolain (434/2003) 29 §:n 2 momentin nojalla. 

Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan.

Toimielimen tekemä esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.

77 § Ehdotus kirkkovaltuustossa 

Kirkkovaltuustossa pohjaehdotuksena on kirkkoneuvoston ehdotus. Jos kirkkoneuvosto on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta.

78 § Esittely 

Kirkkoneuvoston sekä sen alaisen johtokunnan kokouksessa asia päätetään esittelystä. Esittelijän esitys on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa esitystään, muutettu esitys on pohjaesitys.

Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, päätösesitys perusteluineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan tai merkitykseltään sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan esitellä suullisesti.

Kirkkoneuvostossa seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat, mukaan lukien kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:n 3 kohdassa tarkoitettua työtä tekevää henkilöstöä koskevat valinnat sekä virka- tai työsuhteen hoitoon liittyvät asiat, esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi, tai jollei esittelyvelvollisuus perustu kirkkoneuvoston muuhun päätökseen.

Hallintojohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja toimivat kirkkoneuvostossa omiin vastuualueisiinsä kuuluvien asioiden esittelijänä, jos he eivät ole määränneet asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. 
Kirkkoneuvosto voi käsitellä ylimmän johdon palkkaukseen liittyvän asian varapuheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Kirkkoneuvosto voi tällöin päättää, että varapuheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta.

79 § Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.

Puheenvuoro on pyydettävä paikaltaan seisomaan nousten, kättä nostamalla, kokousjärjestelmää käyttäen tai muulla selvästi havaittavalla tavalla.
Kokouspaikalla puheenvuoro on pidettävä omalta paikaltaan tai puhujakorokkeelta. 

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen: 

1. asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita; 
2. puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron läsnäolo- ja puheoikeutetulle ennen muita puheenvuoroja; 
3. puheenjohtaja voi antaa repliikki- tai kannatuspuheenvuoron.

Jos puheenvuoroja pyydetään yhtaikaa, puheenjohtaja määrää, missä järjestyksessä puheenvuorot saadaan käyttää. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun.

80 § Asiantuntijoiden kuuleminen

Toimielimellä tai sen puheenjohtajalla on oikeus kutsua toimielimen kokoukseen asiantuntijoita kuultaviksi.

81 § Katselmus

Arvioinnin johtokunta voi suorittaa katselmuksia selvityksen saamiseksi seurakunnan toiminnan ja talouden arviointia varten. Katselmuksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään hallintolain 38 §:n mukaiset tiedot. 

82 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, käsittely jatkuu.

Pöydälle pantu asia on otettava käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. 

83 § Ehdotusten antaminen

Jos puheenjohtaja niin vaatii, on muutosehdotukset ja muut esityslistasta poikkeavat ehdotukset annettava kirjallisena.

84 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaesityksen toimielimen päätökseksi. 
Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä muutosehdotusta, puheenjohtaja toteaa sen toimielimen päätökseksi. 

85 § Äänestäminen

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 

Äänestys toimitetaan kättä nostamalla, nimenhuudolla, äänestyskoneella tai sähköisesti taikka muulla toimielimen päättämällä tavalla. Kirkkolain 10 luvun 18 §:n 1 momentin mukaisesti äänestys toimitetaan avoimesti. 

Jos äänestykseen otettavia kannatettuja ehdotuksia on enemmän kuin yksi, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 

1. Ensin on otettava äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle;
2. Jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava kannatettu ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan;
3. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmitä ehdotuksista ei enää äänestetä. 

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan kirkkolain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 
Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen kirkkojärjestyksen 10 luvun 6 §:n nojalla. 

Toimielimessä toimitettavat vaalit

A.    Enemmistövaalit

86 § Äänestäminen enemmistövaalissa

Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissä yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. 
Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen. Kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. 

87 § Vaalitoimituksen avustajat

Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä. 

88 § Äänestyslippuihin tehtävät merkinnät

Äänestyslippuihin kirjoitetaan valittavien nimet ja tarpeen mukaan ammatit niin selvästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta henkilöstä, jota tarkoitetaan. 

89 § Vaalisalaisuuden turvaaminen

Äänet annetaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestyslippu on taitettava siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä.

90 § Äänestyslipun mitättömyys

Äänestyslippu on mitätön, jos siitä ei selvästi ilmene, ketä ehdokasta tarkoitetaan, tai jos siinä on äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. 

B.    Suhteelliset vaalit

91 § Vaalilautakunta

Kirkkovaltuusto sekä tarvittaessa muu toimielin asettaa ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon valitaan kolme varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä.

Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaaliautakunta on päätösvaltainen kaksijäsenisenä. Jos vaalilautakunta ei ole päätösvaltainen, valtuusto tai vaalilautakunnan asettanut toimielin voi tilapäisesti täydentää sitä suoritettavaa vaalia varten.

Vaalilautakunnalla on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita ja ottaa itselleen sihteeri. Valtuuston asettaman vaalilautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.

92 § Ehdokasasettelu sekä ehdokaslistojen tarkistaminen ja oikaisu

Toimielin määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään jätettävä toimielimen puheenjohtajalle. Kussakin ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta tai ehdokasparia kuin vaalissa on valittavia. 

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa listaa käytetään. Vähintään yhden toimielimen jäsenen on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja on listan asiamies. Hänen tehtävänään on antaa lista toimielimen puheenjohtajalle ja hänellä on oikeus tehdä listaan 3 momentissa tarkoitetut oikaisut.

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, puheenjohtaja antaa listat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa ne. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus tehdä oikaisu vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

93 § Ehdokaslistojen yhdistelmä

Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän.

94 § Ehdokaslistojen nähtävillä pito

Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan toimielimen jäsenille tiedoksi ja luetaan ääneen toimielimelle.

95 § Äänestäminen ja vaalin tuloksen laskeminen

Äänestyslippuun merkitään ehdokkaan tai ehdokasparin numero. Muita merkintöjä äänestyslippuun ei saa tehdä. Toimielimen jäsenet antavat äänestyslippunsa nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. Vaalilautakunta tutkii äänestyslippujen laillisuuden ja ehdokkaiden vaalikelpoisuuden sekä laskee vaalin tuloksen.

96 § Vaalin tuloksen ilmoittaminen ja vaaliasiakirjojen arkistoiminen

Kun vaalin tulos on laskettu, vaalilautakunta antaa siitä kirjallisen ilmoituksen toimielimen puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen toimielimelle.
Ehdokaslistat, ehdokaslistojen yhdistelmä ja äänestysliput liitetään kokousasiakirjoihin. Äänestysliput säilytetään suljetussa kuoressa.

Pöytäkirja

97 § Pöytäkirjan laatiminen

Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan.

Pöytäkirjaan on merkittävä ainakin :

1. järjestäytymistietoina
   • toimielimen nimi 
   • käytetyt kokous- ja päätöksentekotavat (varsinainen kokous/sähköinen kokous/hybridikokous/sähköinen päätöksentekomenettely)
   • kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset
   • kokouspaikka 
   • läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä 
   • kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
   • pöytäkirjantarkastajiksi valitut
2. asian käsittelytietoina
   • asiaotsikko
   • selostus asiasta
   • päätösehdotus 
   • esteellisyys ja perustelut 
   • tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu 
   • kuultavana olleiden lausumat 
   • äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta 
   • vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos 
   • asiassa tehty päätös 
   • eriävä mielipide 
   • hyväksytyt toivomusponnet
3. muina tietoina 
   • salassapitomerkinnät 
   • puheenjohtajan allekirjoitus 
   • pöytäkirjanpitäjän varmennus
   • muutoksenhakuohje 
   • merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta 
   • merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä; tämä voi tapahtua sähköisessä kokousjärjestelmässä. 

98 § Pöytäkirjan tarkastaminen

Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua toimielimen jäsentä, jollei toimielin jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjan tarkastaminen voi tapahtua sähköisesti siihen tarkoitetussa kokousjärjestelmässä. Jos pöytäkirjan tarkastuksessa pöytäkirjan sisällöstä jää vallitsemaan erimielisyys, toimielin tarkastaa pöytäkirjan tältä osin seuraavassa kokouksessa.

99 § Ilmoitus asian siirtämisestä kirkkoneuvoston käsiteltäväksi   

Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa siirtää päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa toimielimelle tai viranhaltijalle, joka on ratkaissut asian, viiden arkipäivän kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon.   

6 luku - Erinäiset määräykset

Kirkkovaltuustoa koskevat erinäiset määräykset

100 § Istumajärjestys

Kirkkovaltuuston jäsenet istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 

101 § Valtuutettujen aloitteet

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen kirkkovaltuuston jäsenellä on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita seurakunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. 

Aloite annetaan puheenjohtajalle. Sähköisessä kokouksessa aloite lähetetään sähköisesti kokouksen puheenjohtajan ilmoittamalla tavalla. Aloitteen jättämisestä tulee ilmoittaa sihteerille ja puheenjohtajalle ennen kokouksen alkamista tai kokouksen työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä. 

Puheenjohtajan tulee toimittaa aloite viivytyksettä kirkkoneuvoston valmisteltavaksi. Kirkkovaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu. 

Kirkkoneuvoston tulee tarvittaessa saattaa aloite valtuuston lopullisesti käsiteltäväksi vuoden kuluessa.

Kirkkoneuvoston on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä kirkkovaltuustolle luettelo valtuuston jäsenten tekemistä ja kirkkoneuvostolle lähetetyistä aloitteista, joita kirkkovaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

102 § Valtuuston iltakoulu

Iltakouluja järjestetään kirkkovaltuuston puheenjohtajan määrääminä aikoina. Iltakoulussa annetaan selvityksiä ja tietoja keskeisistä vireillä olevista asioista ja keskustellaan niistä.

Kirkkovaltuuston varajäsen voi osallistua iltakouluun poissa olevan varsinaisen jäsenen sijasta. Iltakouluun voivat osallistua valtuuston jäsenten lisäksi kirkkovaltuuston puheenjohtajan kutsumat luottamushenkilöt ja muut henkilöt.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja toimii iltakoulun puheenjohtajana. Iltakoulussa käsitellyistä asioista laaditaan muistio. Puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheenvuoroja. Iltakoulut ovat suljettuja, jollei niitä erityisestä syystä järjestetä julkisena.

Muut määräykset

103 § Jäsenaloite

Kirkkolain 3 luvun 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä aloite koskee sekä aloitteen tekijän nimi, seurakunta ja yhteystiedot. 

104 § Aloitteen käsittely

Aloitteen käsittelee se seurakunnan viranomainen, jolla on päätösvalta aloitteen tarkoittamassa asiassa. Kirkkoherralla ja hallintojohtajalla on toimialojensa mukaisesti koordinointivastuu aloitteiden mukaisten asioiden ohjaamiseksi päätösvaltaisille tahoille. Vireille tulleet aloitteet on tässä tarkoituksessa viipymättä toimitettava tiedoksi kirkkoherralle ja hallintojohtajalle.

Kirkkoneuvoston on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen päätösvaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. Muun toimielimen kuin kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä. 

105 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot

Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluttua aloitteen saapumisesta, missä seurakunnan viranomaisessa aloite käsitellään. Samalla tulee ilmoittaa aloitteen arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.

Sen jälkeen, kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. 

Aloitteen mukaisen asian käsittelystä vastaava viranhaltija tai siitä vastaavan toimielimen esittelijä vastaa siitä, että tämän pykälän mukaiset tiedot aloitteen tekijälle annetaan.

106 § Sidonnaisuusilmoitusten antaminen

Kirkkoneuvoston puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja muuta jäsentä sekä varajäsentä, kirkkovaltuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan ja arvioinnin johtokunnan jäsentä ja varajäsentä pyydetään antamaan vapaaehtoinen ilmoitus kahden kuukauden kuluessa luottamustoimen alkamisesta niistä luottamustoimeen kuulumattomista 1) johtotehtävistään tai luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavassa yrityksessä tai muussa yhteisössä, 2) merkittävästä liike- ja sijoitustoimintaa varten hankitusta omaisuudestaan ja varallisuudestaan ja liike- tai sijoitustoimintaa varten otetuista veloistaan, antamistaan takauksista tai muista vastuistaan sekä 3) muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa luottamushenkilönä. 

Toimikauden aikana sidonnaisuuksissa tapahtuneet olennaiset muutokset on suositeltavaa ilmoittaa kahden kuukauden kuluessa muutoksesta. Vastaava vapaaehtoinen ilmoitus pyydetään kahden kuukauden kuluessa virkasuhteen alkamisesta seurakunnan johtavilta viranhaltijoilta, joita ovat kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimivan kirkkoherran lisäksi:

1. hallintojohtaja
2. talousjohtaja
3. henkilöstöjohtaja
4. aluekeskusrekisterin johtaja
5. kiinteistöpäällikkö
6. hautaustoimen päällikkö
7. tietohallintopäällikkö

Sidonnaisuusilmoitukset annetaan seurakunnan hallintojohtajalle. Sidonnaisuusilmoituksen toimittaminen ei ole edellytys toimimiselle luottamushenkilönä tai viranhaltijana.

Seurakunta pitää rekisteriä, johon talletetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden antamat tiedot sidonnaisuuksista. Kirkkoneuvoston on saatettava ilmoitukset ja niiden muutokset kirkkovaltuustolle tiedoksi vuosittain.

Seurakunta huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta seurakunnan verkkosivuilla, jos luottamushenkilö tai viranhaltija on antanut suostumuksen tietojen julkaisemiseen. Tiedot on poistettava rekisteristä ja seurakunnan verkkosivuilta luottamustoimen tai virkasuhteen päätyttyä taikka luottamushenkilön tai viranhaltijan peruutettua suostumuksensa.

107 § Asiakirjojen allekirjoittaminen

Seurakunnan toimielimen tai viranhaltijan päätökseen perustuvan sopimuksen ja sitoumuksen allekirjoittajista päättää kirkkoneuvosto kirkkojärjestyksen 10 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla. 

Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä, muu toimielimen määräämä henkilö tai yhteisen seurakuntatyön sihteeritiimin tai hallintopalvelujen hallintotiimin viranhaltija.

Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi pöytäkirjanpitäjä, muu toimielimen määräämä henkilö tai yhteisen seurakuntatyön sihteeritiimin tai hallintopalvelujen hallintotiimin viranhaltija. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.

108 § Tiedoksiantojen ja haasteiden vastaanottaminen

Kirkkoherran lisäksi seurakunnalle annettavan haasteen tai muun tiedoksiannon voi seurakunnan puolesta vastaanottaa myös hallintojohtaja. 

7 luku - Voimaantulo ja muutokset 

109 § Voimaantulo

Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2024.

110 § Kirkkovaltuuston hyväksymät muutokset

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on 15.4.2024 päätöksellään § X hyväksynyt tämän hallintosäännön 30 §:n 6 momentin, 45 §:n 1 d kohdan, 2 kohdan ja 6 kohdan, 46 §:n 10 koh-dan, 47 §:n 7 kohdan, 59 §:n 3 kohdan, 65 §:n 4 momentin ja 104 §:n 1 momentin muutokset sekä 35 §:n 15 kohdan, 36 §:n 2 momentin, 45 §:n 3 a kohdan, 60 §:n 21 kohdan, 70 §:n 7 kohdan ja 105 §:n 3 momentin lisäykset, jotka tulevat voimaan 22.4.2024.