Historia

Enkelten kirkko

Taulumäen kirkko valmistui vuonna 1929 arkkitehti Elsi Borgin suunnitelmien mukaan. Taulumäkeä on kutsuttu myös enkelten kirkoksi lukuisten enkelimaalaustensa vuoksi – kirkosta löytyy kaikkiaan 24 enkelihahmoa. Kirkko on peruskorjattu vuonna 1996.

Uusklassismia edustava Taulumäen kirkko on länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkkosalin sivuilla kohoaa pilareiden kannattamat, kaksikerroksiset lehterit – ainoat Keski-Suomessa. Kuoriosan pohjoissivulle on rakennettu pieni, kahdeksankulmainen sakaristo ja eteläsivulle ovaalinmuotoinen, kattoikkunalla valaistu kastekappeli.

Yli 30 metriä korkea kellotorni on pääsisäänkäynnin yläpuolella. Kellotorniin johtaa kirkon alakerrasta 136 askelmaa. Kellohuoneessa on kolme pronssista valettua kelloa.

Romanttista urkurakennustyyliä edustavat pääurut ovat valmistuneet 1930 Kangasalan urkutehtaalta. Uruissa on kolme sormiota, jalkio, pneumaattinen koneisto sekä 36 itsenäistä ja kolme siirtoäänikertaa. Barokkityyliä edustavat kuoriurut hankittiin vuonna 1998.

Kirkkoon mahtuu n. 700 henkeä.

Kirkko täynnä taideteoksia

Arkkitehti Elsi Borg loi Taulumäen kirkosta kokonaistaideteoksen lukuisine harkittuine yksityiskohtineen. Taiteilija Paavo Leinonen vastasi kirkon kalkkimaalauskoristelusta sekä lehterikaiteiden ja saarnastuolin maalaamisesta. Toisen lehterikerroksen kaiteeseen Leinonen kuvasi Raamatun henkilöitä. Saarnastuolista katsoen oikealla on Malakia, Jeremia, Elias ja Samuel, vasemmalla puolella Johannes Kastaja, Daniel, Jesaja ja Mooses.

Kuoripäädyn syvennyksissä on seitsemän maalattua enkeliä. Kuorin sivuille Leinonen teki kohtaukset Uudesta Testamentista, vasemmalle maalauksen "Lapsi on teille syntynyt" ja oikealle, pääsiäiseen liittyvän aiheen "Kaikki on täytetty".

Alttaritaulu muodostuu kahdesta erillisestä taulusta. Ylempänä on ensimmäisen kirkon tulipalosta pelastettu, taiteilija Eero Järnefeltin maalaus "Kristus käy veden päällä" (1892-1893). Alempana on jyväskyläläisen Jonas Heiskan teos "Jeesus – Hyvä Paimen" (1929). Alttarilla on kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen tekemä krusifiksi (2004).

Taulumäen kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi. Uudet tekstiilit otettiin käyttöön adventtina Taulumäen kirkon 70-vuotisjuhlavuonna 1999. Kajaniemi on valmistanut kuuteen liturgiseen väriin – vihreään, valkoiseen, violettiin, punaiseen, mustaan ja siniseen – kuuluvan alttarivaatteen eli antependiumin, ehtoollismaljan peittävät kalkkiliinat, saarnastuolin kirjatelineen kirjaliinat, messukasukat, messupaidat eli albat sekä niiden päälle laitettavat stoolat. Myös alttaripöydän liinat, kolehtihaavit ja kastekappelin tekstiilit on uusittu.

Sarjojen erikoisuus on kirkossa käyttöön otettu kuudes liturginen väri, sininen, joka on Suomen kirkoissa harvinainen. Neitsyt Mariaan liittyvä sininen väri on Taulumäen kirkossa käytössä pienen paaston ajan, 1. adventin jälkeisestä päivästä jouluaaton aattoon.

Arkkitehti Elsi Borg

Taulumäen kirkon suunnitellut Elsi Borg syntyi Nastolassa 3.10.1893 rovasti Nathanael Borgin ja hänen vaimonsa (o.s. Calonius) yhdeksänlapsisen perheen neljänneksi vanhimpana. Perheessä oli seitsemän tytärtä ja kaksi poikaa.

Kun Elsi Borg oli 10-vuotias, perhe muutti Turkuun, jossa hän vuonna 1912 pääsi ylioppilaaksi Turun suomalaisen koulun jatkoluokilta. Taiteellisesti lahjakasta Elsiä kiinnostivat erityisesti kuvanveisto-opinnot, mutta vanhemmat eivät taidealaa hyväksyneet. Isoveli Kaarlo Borg sai kuitenkin puhuttua asiat sisarensa puolesta niin, että vanhemmat antoivat Elsille luvan aloittaa arkkitehtiopinnot Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolla.

Vaikka opinnot pitivät Elsi Borgin kiinni Helsingissä, vietti hän loma-aikojaan Petäjäveden pappilaan muuttaneen perheensä parissa rovasti Borgin kuolemaan, vuoteen 1918 saakka. Arkkitehdiksi Elsi Borg valmistui seuraavana vuonna. Hänen opettajinaan toimivat mm. arkkitehdit Yrjö Sadeniemi, Usko Nyström sekä Gustaf Nyström.

Jo varhain Elsi Borgia kiinnosti arkkitehtuurin ja ympäristön toisiinsa liittyminen. Opiskeluaikana hän työskenteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin toimistossa ja vlmistumisensa jälkeen, vuonna 1920 Borg dokumentoi linnojen puistoja ja puutarhoja Skånessa.

Vuosina 1925-26 Borg työskenteli Viipurin asemakaavatoimistossa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin johdolla ja siirtyi sieltä arkkitehti Oiva Kallion toimistoon. Vuosi 1927 oli Borgille työteliäs. Hän teki mm. perspektiivikuvat Helsingin keskustasuunnitelmaan ja osallistui samalla kahteen arkkitehtikilpailuun. Nimimerkillä Mesak Borg oli mukana Jyväskylän maaseurakunnan kirkkokilpailussa.

Taulumäen kirkon suunnittelukilpailun voitto innosti Elsi Borgin itsenäisen arkkitehdin uralle. Borg perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1927 ja se toimi vuoteen 1956 asti. Lisäansioita Borg hankki mm. tuotemerkkien suunnittelulla ja kirjojen kuvituksilla.

Elsi Borgin tuotannossa nousevat esiin mm. seurakunnalliset rakennukset – kirkot ja kappelit – puolustusvoimille suunnitellut rakennukset, pankit, asuinrakennukset sekä ns. hoivarakennukset, joista tunnetuin on Helsingin Meilahteen vuonna 1946 valmistunut Lastenlinna. Uransa aikana Borg teki lukuisia kirkkojen korjaussuunnitelmia, mm. Petäjäveden vanhan kirkon korjaus vuonna 1928 seurakunnan 200-vuotisjuhlille sekä Keuruun uuden kirkon kunnostus vuonna 1956.

Elsi Borg avioitui vuonna 1930 taidemaalari Anton Lindforssin (1890-1943) kanssa. Pariskunta oli lapseton. Borg kuoli Helsingissä vuonna 1958.

Kirkon vaiheita

Kun Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan erottamisesta oli saatu määräys vuonna 1875, virisi kummallakin taholla kirkonrakennushanke. Maaseurakunnan kirkko pystytettiin aivan kaupungin rajalle. Taulumäen arkkitehtina oli L.I. Lindqvist.

Vuonna 1885 valmistunut puukirkko kuitenkin tuhoutui lämmityslaitteista syttyneessä tulipalossa tammikuussa 1918. Itsenäisyyden alkuajan levottomuudet siirsivät kirkon rakentamista. Vaikka arkkitehti Josef Stenbäckiltä oli jo vuonna 1921 hankittu uuden kirkon piirustukset, varaa kalliin kivikirkon pystyttämiseen ei löytynyt.

Vuonna 1926 Arkkitehtiliitto ehdotti kirkkoasian ratkaisemista arkkitehtikilpailulla. Kilpailu järjestettiin seuraavana vuonna, ja voittaneen MESEK-nimisen ehdotuksen suunnittelijaksi paljastui arkkitehti Elsi Borg (1893-1958). Miesvaltaisissa arkkitehtipiireissä ratkaisu herätti kovaa keskustelua. Elsi Borg sai kuitenkin vaativan tehtävän, ja yhtenä 1920-luvun suomalaisen rakennustaiteen mestariteoksena pidetystä Taulumäen kirkosta tuli Suomen ensimmäinen naisen suunnittelema kirkkorakennus.

Elsi Borgin kirkkosuunnittelun periaatteet näkyvät hyvin Taulumäen kirkossa. Hänen mukaansa oli tärkeää, että kirkon ikkunat tehtiin matalalle – näin luonto tuli osaksi jumalanpalvelusta. Borg pyrki luomaan alttarille kauniin valaistuksen ja syvän hartauden tunnelman, sillä kirkkoon tultiin paremminkin kuuntelemaan Jumalan puhetta kuin saarnaa. Saarnastuoli sai olla hieman syrjemmällä ja totuttua matalammalla.

Elsi Borg sai vaikutteita kirkon portaittain kohoavaan tornipäätyyn Skånen alueen kirkoista, joita vastavalmistunut arkkitehti luonnosteli Ruotsin-matkallaan vuonna 1920. Kirkko rapattiin ja maalattiin kalkkimaalilla, piirustuksista poiketen kuitenkin vaaleankeltaiseksi, sillä metsätaustaa vasten kirkon tuli ehdottomasti nousta "vaaleana ja valoisana esiin".


Lähteet:
Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen: Keski-Suomen kirkot.
Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen: Uudeksi minä teen kaiken, Jyväskylän maaseurakunnan vaiheita 1856­–2006.