24.5.2019 13.59

22.5.2019 15.44

20.5.2019 08.51

15.5.2019 21.22

14.5.2019 15.51

14.5.2019 08.39

10.5.2019 13.40

Kirkkoherranvirasto ja hautauspalvelut (Tellervonkatu 5) ovat kiinni perjantaina 10.5. Virastot palvelevat jälleen normaalisti maanantaina 13.5.

9.5.2019 12.32

9.5.2019 08.31

Kirkolliskokous keskusteli tiistaina ja keskiviikkona yli 30 puheenvuoron verran kummiuden vaatimusten keventämistä koskevasta edustaja-aloitteesta. Aloitteessa ehdotetaan, että kirkko ryhtyisi valmistelemaan kirkkojärjestyksen muutosta, jonka mukaan kastettavalle lapselle riittäisi yksi kummi. Kummin tulisi olla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu.

Nykysäännösten mukaan kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat joko luterilaisen kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon kastettuja ja konfirmoituja jäseniä. Ainoastaan yhden kummin nimeämiseen tarvitaan tällä hetkellä kirkkoherran allekirjoittama poikkeuslupa. Aloitteessa todetaan, että kummiuteen liittyvät vaatimukset ovat toisinaan esteenä kasteen toteutumiselle. Joustamalla kummiuteen liittyvistä vaatimuksista kirkko mahdollistaisi kasteiden määrän kasvun.

Keskustelussa viitattiin useaan otteeseen Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jossa tärkeimmäksi syyksi jättää lapsi kastamatta osoittautui halu antaa lapsen itse päättää kasteesta. Se, että lapselle ei löytynyt kirkkoon kuuluvia kummeja, ei ollut tutkimuksen mukaan merkittävä syy kastamatta jättämiseen. Tärkeimpiä syitä kastaa lapsi olivat puolestaan perheen perinteiden jatkaminen sekä kummien saaminen lapselle.

Uutinen tutkimuksesta

Keskustelussa ehdotettiin myös aloitteen hylkäämistä, mutta asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 72–35. Aloite lähetettiin yleisvaliokuntaan, ja perustevaliokunta antaa sille lausunnon. Asian käsittely jatkuu kirkolliskokouksen syysistunnossa marraskuussa.

Edustaja-aloite kastettujen määrän lisäämisestä kummiuden vaatimuksia keventämällä

Esitys nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä eteni lakivaliokuntaan

Kirkolliskokous keskusteli aktiivisesti myös kirkkohallituksen esityksestä, joka koski nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kirkon hallinnon eri tasoilla. Teemasta käytettiin yli 20 puheenvuoroa. Esityksessä ehdotetaan, että seurakunnat velvoitettaisiin perustamaan nuorten vaikuttajaryhmiä. Ryhmien avulla nuoret saisivat osallisuutta ja väylän äänelleen kirkossa. Kirkkohallituksen ehdotuksessa seurakuntien velvoite perustaa nuorten vaikuttajaryhmiä kirjattaisiin kirkkojärjestykseen. Esitys lähetettiin lakivaliokunnan pohdittavaksi.

Nuorten vaikuttajaryhmät voivat esityksen mukaan saada paikallisesti erilaisia muotoja ja käytäntöjä, joissa nuorilla itsellään olisi tärkeä rooli. Vaikuttajaryhmien tehtävänä olisi olla mukana asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ryhmät osallistuisivat myös seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Kirkolliskokoukselle esitettiin myös, että kirkolliskokous kuulisi lapsia ja nuoria kerran toimikautensa aikana.

Kirkkohallituksen esitys nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä

Hiippakuntavaltuustojen olemassaoloa pohditaan edelleen

Aloite hiippakuntavaltuustojen tehtävien siirtämisestä pääosin hiippakunnasta valittujen kirkolliskokousedustajien muodostaman kokouksen käsiteltäväksi lähetettiin yleisvaliokuntaan. Edustaja-aloitteen taustalla on ajatus kirkon hallinnon keventämisestä. 

Kirkolliskokous antoi jo vuonna 2017 kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esityksen mm. hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta. Kirkkohallituksen täysistunto päätti kuitenkin sen sijaan pyytää piispainkokousta selvittämään hiippakuntavaltuustojen toiminnan uudistamista nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Edustaja-aloite: Hiippakuntavaltuustoja koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttaminen 

Edustaja-aloitteen sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevan ohjeistuksen laatimisesta kirkolliskokous lähetti hallintovaliokuntaan. Aloite tietohallinnon kehittämisen selkeästä suunnitelmasta lähetettiin talousvaliokuntaan.

Kirkolliskokous hylkäsi hiippakuntavaltuustoesityksen jumalanpalveluksen paikallisesta kehittämisestä sekä edustaja-aloitteen, jossa ehdotettiin jumalanpalveluksen ajankohdan vapauttamista.

Hallintovaliokunnan mietintö hiippakuntarajojen tarkistamisesta herätti runsaasti keskustelua jo keskiviikkoiltana. Kirkolliskokous jatkaa keskustelua aiheesta torstaina 9.5.

Kirkolliskokouksen viestintä:

Eeva-Kaisa Heikura, viestintäpäällikkö, p. 040 688 1421

Tia Vähäsarja, viestintäasiantuntija, p. 040 688 1532

Åsa Holmvik, sakkunniginomkommunikation, tfn 040 581 1815

Kirkolliskokouksen täysistunnot videostriimataan, ja lähetystä voi seurata evl.fi/plus -sivustolla. Twitterissä kokousta voi seurata aihetunnisteella #kirkolliskokous.

Kirkolliskokouksen asiakirjat

Kirkolliskokousedustajat

Kirkko Twitterissä

8.5.2019 15.07

7.5.2019 13.35

6.5.2019 11.26

3.5.2019 15.11

3.5.2019 08.45

29.4.2019 15.32

26.4.2019 15.31

23.4.2019 15.01

16.4.2019 13.32

15.4.2019 13.11

11.4.2019 13.27

10.4.2019 18.10

10.4.2019 14.31

5.4.2019 11.03

2.4.2019 16.50

29.3.2019 11.00