Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen ohjesääntö
Hyväksytty kirkkovaltuustossa 12. päivänä joulukuuta 2023, voimaan 1.1.2024
Sen lisäksi, mitä hautaustoimilaissa, kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä muissa laeissa ja asetuksissa säädetään, on seurakunnan hautaustoimessa noudatettava tämän ohjesäännön määräyksiä.
Päätösvallasta hautaustoimeen liittyvissä asioissa määrätään seurakunnan hallintosäännössä.
Kirkkolaki 3 luku 35 §
Hautaustoimen ohjesääntö, hautausmaakaava ja hautausmaan käyttösuunnitelma.
Kirkkovaltuusto hyväksyy hautaustoimen ohjesäännön, hautausmaakohtaisen hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman. Hautaustoimen ohjesäännössä määrätään:
1) haudoista;
2) hautakirjanpidosta;
3) haudan hoidolle asetetuista vaatimuksista;
4) hautamuistomerkkien hyväksymisestä;
5) hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä.
Seurakunnan hautausmaita ovat:
Korpilahden hautausmaa
Korpilahden sankarihautausmaa
Lahjaharjun hautausmaa, jossa on a. Tunnustukseton hauta-alue
Mäntykankaan hautausmaa
Säynätsalon hautausmaa
Säynätsalon sankarihautausmaa
Tikkakosken hautausmaa, jossa on a. Varaus sotilashautausmaa-alueeksi
Vanha hautausmaa, jossa on a. Sankarihautausmaa
Seurakunta osoittaa pyynnöstä hautasijan erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Lahjaharjun hautausmaalla sijaitsevalle, tunnustuksettomalle hauta-alueelle, voidaan haudata vainaja, jolla on oikeus tulla haudatuksi Jyväskylän seurakunnan hautausmaalle sekä sellaisen kunnan asukkaana ollut vainaja, jossa seurakunta/seurakuntayhtymä on tehnyt yhteistyösopimuksen tunnustuksettoman hauta-alueen käytöstä Jyväskylän seurakunnan kanssa.
Hautaustoimilaki 3 §
Velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita.
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Hautausmaa voi olla useamman seurakunnan tai seurakuntayhtymän yhteinen.
Kirkkojärjestys 3 luku 55 § 1 mom
Hautausmaa ja vainajien säilytystila.
Seurakunnalla tulee olla oma tai toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa yhteinen hautausmaa taikka oikeus käyttää muuta vihittyä hautausmaata.
Hautaustoimilaki 5 §
Tunnustukseton hauta-alue.
Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta. Tunnustukseton hauta-alue on erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta selvästi erottuvalla tavalla rajattu hautausmaan osa
Kirkkojärjestys 3 luku 56 §
Hautausmaan vihkiminen.
Hautausmaa ja siunauskappeli on vihittävä ennen kuin niitä ryhdytään käyttämään. Hautaustoimilaissa (457/2003) tarkoitettua tunnustuksetonta hauta-aluetta ei kuitenkaan vihitä.
Hautausmaan käytössä noudatettavasta hautausmaakaavasta, hautausmaan käyttösuunnitelmasta ja hautakartasta sekä hautausmaan ylläpidossa ja hoidossa noudatettavasta hautausmaan hoitosuunnitelmasta säädetään kirkkojärjestyksen 3 luvun 57-59 §:ssä.
Kirkkojärjestys 3 luku 57 §
Hautausmaakaava ja hautausmaan käyttösuunnitelma.
Hautausmaalle on laadittava hautausmaakaava ja käyttösuunnitelma. Hautausmaakaava on yleiskartta, jota laadittaessa on otettava huomioon varatun alueen maaston luonne, maisemalliset arvot ja seurakunnan taloudellinen kantokyky.
Hautausmaakaavaan sisältyy:
1) hautausmaan rajat;
2) hauta-alueiden ja rakennusten sijainti;
3) liikenteen järjestelyt ja käytävien sijainti;
4) hauta-alueiden jako;
5) hautausmaa-alueen kuivatus- ja vesihuoltosuunnitelma sekä jätehuollon järjestelyt.
Hautausmaan käyttösuunnitelmassa on otettava huomioon hautausmaan eri aikoina perustettujen osien ominaispiirteet ja kulttuurihistorialliset arvot. Käyttösuunnitelmaan sisältyy:
1) hautausmaakaavan sanallinen selitys;
2) määräykset hautausmaan tai sen osan käytöstä yhteen tai useampaan hautaussyvyyteen;
3) määräykset hautaosastojen käyttöönottojärjestyksestä;
4) hautausmaan käytön rajoitukset.
Kirkkojärjestys 3 luku 58 §
Hautausmaan hoitosuunnitelma.
Hautausmaalle on laadittava hoitosuunnitelma, jossa määritellään seurakunnalle kuuluva hautausmaan perushoito ja esitetään hautausmaan vuosittaiset hoitotoimenpiteet sekä pidemmällä aikavälillä toteutettavat kunnostustyöt.
Kirkkojärjestys 3 luku 59 §
Hautakartta.
Hautausmaasta on laadittava hautakartta. Hautaan voi kuulua yksi tai useampi hautapaikka. Samassa hautapaikassa voi olla useita hautasijoja. Hautausmaa tai sen osa voi olla muistolehtona, johon vainajan tuhka sirotellaan tai kätketään hautasijaa merkitsemättä.
Hauta on yhden tai useamman vainajan hautaamista varten varattu maa-alue hautausmaalla. Hauta sisältää yhden tai useamman vierekkäisen hautapaikan ja kukin hautapaikka yhden tai useamman päällekkäisen hautasijan (liite 1).
Jos hautausmaa tai sen osa on käyttösuunnitelmassa osoitettu kerros- eli syvähautaukseen ja maan laatu sen sallii, voidaan hautaan haudata kaksi tai useampia arkkuja päällekkäin. Tällöin arkkuhaudan terveydensuojeluasetuksen mukaiseen vähimmäissyvyyteen lisätään 0,6 metriä arkkua kohden.
Uurnahaudan vähimmäissyvyys on 0,6 metriä. Tämä ei kuitenkaan koske ilman uurnaa haudattavaa tuhkaa. Arkkuhautasijaa voidaan käyttää uurnahautaukseen siten, että asiasta tehdään merkintä seurakunnan hautakirjanpitoon. Uurnia voidaan haudata päällekkäin tilan salliessa.
Samaa arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 25 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta.
Aiemmin lunastettu useamman hautapaikan sisältämä arkkuhauta voidaan seurakunnan hyväksymällä tavalla oikeudenomistajien kesken jakaa.
Muistolehdossa ei ole näkyvästi merkittyjä hautasijoja eikä yksityisiä muistomerkkejä. Vainajien muistaminen tapahtuu hauta-alueen yhteismuistomerkillä.
Tuhkan hautaaminen voidaan suorittaa kestävästä aineesta tehdyssä uurnassa myös uurnaholviin (kolumbaarioon). Uurnaholvissa voi olla yhdelle tai useammalle uurnalle tarkoitettuja hautapaikkoja.
Terveydensuojeluasetus 40 § 2-3 mom
Hautaaminen.
Arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 senttimetrin syvyyteen. Samaa arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta. Ruumis voidaan sijoittaa myös hautakammioon edellyttäen, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautakammioon saa haudata 2 momentissa mainittua aikaa lyhyemmin väliajoin edellyttäen, että kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy hautaamisen.
Kirkkojärjestys 3 luku 59 §
Hautakartta.
Hautausmaasta on laadittava hautakartta. Hautaan voi kuulua yksi tai useampi hautapaikka. Samassa hautapaikassa voi olla useita hautasijoja. Hautausmaa tai sen osa voi olla muistolehtona, johon vainajan tuhka sirotellaan tai kätketään hautasijaa merkitsemättä.
Hautausmaalla on hautausmaan käyttösuunnitelman mukaisesti hauta-alueita, joilla oikeus hautaan voidaan haudattavan vainajan lisäksi luovuttaa vainajan omaisille; yhteishauta-alueita, joilla vainajan omaisille ei muodostu tiettyyn paikkaan kohdistuvaa hautaoikeutta ja joiden ylläpidosta huolehtii seurakunta; sekä hautoja, joilla hautaoikeus on vain siihen haudatuilla vainajilla ja joiden hallinta kuuluu seurakunnalle. Uurnaholvien hautapaikkoja luovutetaan ainoastaan vainajille, joiden kotikunta kuolinhetkellä oli Jyväskylä. Muutoin uurnaholviin uurnien sijoittamisessa noudatetaan sitä, mitä kirkkolaissa säädetään hautaamisjärjestyksestä (Kirkkolaki 3 luku 32 § 1 mom). Muilta hauta-alueilta voidaan luovuttaa hautapaikka myös vainajille, joiden kotikunta kuolinhetkellä ei ole ollut Jyväskylä. Hautasija- ja hautauspalvelumaksut sekä tilavuokrat ovat tällöin erisuuruiset kuin niillä, joilla on oikeus tulla haudatuksi Jyväskylän seurakunnan hautausmaille.
Hautaoikeus luovutetaan kerrallaan 25 vuodeksi. Seurakunta tarjoaa mahdollisuuden jatkaa määräaikaisten hautojen hallinta-aikaa hallinta-ajan ollessa päättymässä, ellei määräajan jatkamiselle ole hautausmaan tarkoituksenmukaisesta ylläpidosta aiheutuvaa estettä. Sama koskee myös uurnaholvien hautapaikkoja.
Hautaustoimilaki 4 §
Hautasijan osoittaminen.
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan vainajalle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos vainajalla ei kuollessaan ollut kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa, 1 momentissa mainittu velvollisuus on sillä evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä, jonka alueella vainaja kuollessaan asui. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on lisäksi velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan myös sellaiselle kuolinhetkellä ulkomailla asuneelle Suomen kansalaiselle, jonka viimeinen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ennen ulkomaille muuttamista oli seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella.
Hautaustoimilaki 11 §
Hautaoikeus.
Hautaoikeudesta evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnan tai seurakuntayhtymän ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan hautausmaalla on voimassa, mitä kirkkolaissa ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa säädetään ja niiden nojalla säädetään tai määrätään sekä hautausmaan ylläpitäjän ja hautaoikeuden haltijan kesken sovitaan. Hautaoikeudesta muilla hautausmailla on voimassa, mitä hautausmaan ylläpitäjän ja hautaoikeuden haltijan kesken sovitaan.
Kirkkolaki 3 luku 29 §
Hautaoikeus.
Seurakunnan tai seurakuntayhtymän velvollisuudesta osoittaa hautasija vainajalle säädetään hautaustoimilaissa (457/2003). Kirkkoneuvosto voi päättää, että seurakunnan hautausmaahan saadaan haudata muukin kuin hautaustoimilaissa siihen oikeutettu vainaja. Seurakunta luovuttaa hautaoikeuden kuolemantapauksen yhteydessä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. Kirkkoneuvosto voi erityisestä syystä päättää hautaoikeuden luovuttamisesta muulloinkin. Hautaoikeuden haltija voi luovuttaa hautaoikeuden vain seurakunnalle.
Kirkkolaki 3 luku 30 §
Hautaoikeuden voimassaoloaika.
Hautaoikeus luovutetaan enintään 50 vuoden määräajaksi. Määräaika lasketaan haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Hautaoikeuden voimassaoloaika päättyy aikaisintaan sen kalenterivuoden lopussa, jona viimeisestä hautauksesta on kulunut 15 vuotta, ei kuitenkaan ennen kuin hautaa voidaan käyttää uudelleen. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. Hautaoikeus on voimassa vain niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Hautaoikeus lakkaa ilman irtisanomista.
Kirkkolaki 13 luku 8 §
Hautaustoimi.
Jos seurakunta on ennen tämän lain voimaantuloa luovuttanut haudan ainiaaksi, tämä luovutus on edelleen voimassa niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Hautaan sovelletaan kuitenkin 3 luvun 33 §:ää. Hautoihin, jotka on luovutettu määräajaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tätä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä siltä osin kuin ne eivät rajoita hautaoikeuden haltijalla tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita oikeuksia.
Kirkkolaki 3 luku 36 §
Hautaustoimen maksut.
Hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Hautaustoimessa perittäviin maksuihin sovelletaan lisäksi hautaustoimilain 6 §:ää. Kirkkovaltuusto päättää haudoista perittävistä maksuista.
Vainajan ruumiin vastaanottaminen hautaan siunattavaksi, haudattavaksi tai tuhkattavaksi edellyttää hautauslupaa tai kuolinselvitystä. Tarvittaessa seurakunta toimittaa hautausluvan edelleen hautausmaan tai krematorion ylläpitäjälle.
Ruumis säilytetään ennen hautaamista suljetussa arkussa vainajien säilytystilassa, jonne sivullisilla ei ole vapaata pääsyä. Arkkuun merkitään vainajan nimi. Tilan käyttäjät huolehtivat vainajien tietojen kirjaamisesta vainajalogistiikka.fi-järjestelmään tai vastaavaan kulloinkin käytössä olevaan vainajan sijainnin seurantaan tarkoitettuun järjestelmään.
Hautausjärjestelyistä huolehtiva henkilö voi sopia seurakunnan kanssa vainajan näytöstä lähiomaisille seurakunnan tiloissa, jos näyttö voi tapahtua turvallisesti eikä siihen ole estettä.
Terveydensuojelu tai muusta syystä tai omaisten pyynnöstä ruumis voidaan siirtää hautaan ennen hautaan siunaamista. Tällöin hauta peitetään viipymättä vähintään arkun korkeudelta.
Asetus kuolemansyyn selvittämisestä 22 a § 1 mom.
Sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos taikka muu vainajan ruumista säilyttävä taho saa luovuttaa vainajan ruumiin haudattavaksi tai tuhkattavaksi, kun lääkäri on laatinut hautausluvan tai kuolinselvitys on laadittu, ja se on annettu sille, joka on ilmoittanut huolehtivansa vainajan hautaamisesta tai tuhkaamisesta, taikka sille, joka hautauksesta tai tuhkauksesta huolehtivan toimeksiannosta hoitaa hautaukseen tai tuhkaukseen liittyviä käytännön järjestelyjä.
Hautaustoimilaki 19 §
Tuhkan hautaaminen tai sijoittaminen muulla tavoin.
Tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Jolleivät 23 §:ssä tarkoitetut henkilöt tämän jälkeen kehotuksesta huolimatta huolehdi tuhkasta, sijoitetaan tuhka vainajan kuolinpesän kustannuksella sille hautausmaalle, johon vainajalla on oikeus tulla haudatuksi. Tuhkan sijoittamiseen on oltava alueen omistajan tai haltijan suostumus.
Kirkkojärjestys 3 luku 55 § 3 mom
Hautausmaa ja vainajien säilytystila.
Seurakunnalla tulee olla säilytystila vainajia varten hautausmaalla tai muualla sopivassa paikassa.
Hautaustoimilaki 2 §
Yleiset velvollisuudet.
Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia.
Terveydensuojeluasetus 41 §
Ruumiin käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen.
Jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa, on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle. Muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista. Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa. Ruumiinkuljettamisesta valtioiden välillä säädetään erikseen.
Kirkkojärjestys 3 luku 13 § 1 mom
Hautaan siunaaminen.
Hautaan siunaamisen toimittaa pappi kirkossa tai siunauskappelissa, kappelissa, haudalla taikka vainajan kotona sen mukaan kuin hautauksesta huolehtivat henkilöt siitä papin kanssa sopivat.
Hautaamisesta on sovittava viimeistään seitsemän päivää ennen hautaamista.
Hauta kaivetaan hautakartan määräämään paikkaan. Kaivannon leveys ja pituus määräytyvät arkun suuruuden mukaan siten, että arkku mahtuu riittävän väljästi laskeutumaan vaakasuorassa asennossa haudan pohjalle. Kaivanto tuetaan asianmukaisesti olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Haudalla olevat hautamuistomerkit on hautaoikeuden haltijan kustannuksella siirrettävä syrjään ja hautauksen jälkeen asetettava paikoilleen siten, että muistomerkki ei vaaranna turvallisuutta.
Haudan kaivamisen aikana esille tulevat aikaisemmin haudatun vainajan jäännökset suojataan ja sen jälkeen peitetään kaivannon pohjalle. Jos hautaa avattaessa esille tulee maatumaton arkku tai vainaja, haudan kaivu keskeytetään, kaivanto peitetään ja hautausjärjestelyistä huolehtivan henkilön kanssa sovitaan muu hautasija.
Syvähauta-alueella arkkuhautapaikan ensimmäinen hautaus tapahtuu aina alempaan hautasijaan, ellei siihen ole paikan maa- tai kallioperästä johtuvaa estettä.
Tilapäisen haitan aiheuttaminen viereisille haudoille ei ole esteenä haudan avaamiselle.
Ruumis on haudattava helposti maatuvassa arkussa. Tuhka voidaan haudata uurnassa tai ilman uurnaa hautausmaan käyttösuunnitelman mukaisesti. Arkkujen ja uurnien tulee kokonaisuudessaan olla valmistettu ympäristöystävällisestä, maatuvasta ja poltettavasta materiaalista. Arkkujen tulee olla kestävästi valmistettuja, että ne voidaan sekä haudata maahan että tuhkata. Uurnaholviin sijoitettavan uurnan tulee säilyä muuttumattomana vähintään holvin koko hallinta-ajan.
Hauta peitetään arkun maahan laskun jälkeen ilman aiheetonta viivytystä hautausjärjestelyistä huolehtivan henkilön kanssa sovittavalla tavalla.
Omaisten on huolehdittava haudalle laskettujen kukkalaitteiden poistamisesta. Mikäli omaiset eivät ole seitsemän päivän kuluessa hautaamisesta poistaneet kukkalaitteita, seurakunnalla on oikeus poistaa ne.
Muistolehtoihin ja muistelupaikoille tuodut kukat ja muut tervehdykset poistetaan seurakunnan toimesta siten, että uusille kukille ja tervehdyksille on aina riittävästi tilaa ja huomioiden, että alueet pysyvät hautausmaan arvoa vastaavassa kunnossa.
Hautauksia ei toimiteta sunnuntaisin, kirkollisina juhlapyhinä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, juhannusaattona eikä jouluaattona. Erityisen painavista syistä kirkkoherra voi hautaustoimen päällikköä kuultuaan myöntää luvan hautauksen toimittamiseen em. päivinä.
Terveydensuojeluasetus 40 § 1 mom
Hautaaminen.
Vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä tiiviissä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa.
Asetus kuolemansyyn selvittämisestä 22 a § 2-3 mom
Hautaus saadaan toimittaa, kun hautauslupa tai kuolinselvitys on annettu sen hautausmaan ylläpitäjälle, jonne vainaja haudataan. Vainajan ruumiin voi tuhkata, kun hautauslupa tai kuolinselvitys on annettu krematoriolle, jossa vainaja tuhkataan. Hautausmaan ylläpitäjän on viipymättä hautauksen jälkeen ilmoitettava hautauksen ajasta ja hautausmaasta, johon vainaja on haudattu, Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle. Jos vainaja on tuhkattu, krematorion ylläpitäjän on ilmoitettava, milloin ja missä vainaja tuhkattiin. Jos vainaja oli kuollessaan evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsen, nämä ilmoitukset on kuitenkin tehtävä asianomaiselle seurakunnalle.
Haudatun ruumiin tai tuhkan saa siirtää toiseen hautaan vain, jos aluehallintovirasto erityisen painavista syistä on myöntänyt siihen luvan. Haudatun ruumiin siirtäminen edellyttää lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen myöntämän luvan. Mainitut päätökset on ennen siirron valmistelua toimitettava tiedoksi seurakunnalle.
Hautaustoimilaki 24 §
Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto.
Haudattu ruumis tai tuhka saadaan erityisen painavista syistä aluehallintoviraston luvalla siirtää toiseen hautaan. Haudatun ruumiin siirtämiseen tarvittavasta terveydensuojeluviranomaisen luvasta säädetään erikseen.
Terveydensuojeluasetus 42 §
Haudatun ruumiin siirtäminen.
Haudatun ruumiin siirtämistä koskevaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitettuun hakemukseen on liitettävä tiedot vainajasta sekä virallinen selvitys kuoleman syystä ja ajasta, ruumiin hautapaikasta sekä selvitys ruumiille varatusta uudesta hautapaikasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hankittava hautausmaiden omistajilta lausunto terveydellisten seikkojen selvittämiseksi haudatun ruumiin siirtämisestä tehdystä hakemuksesta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää haudatun ruumiin siirtämisen tai määrätä ruumista siirrettäessä noudatettavista muista toimenpiteistä terveyshaitan ehkäisemiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä aika, jonka kuluessa ruumiin siirtäminen on toimitettava. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä ruumiin siirtämistä koskeva päätös tiedoksi sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonne ruumis siirretään, sekä asianomaisille lääninhallituksille ja hautausmaiden omistajille. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustajan on oltava paikalla ruumista haudasta otettaessa ja uudelleen haudattaessa.
Seurakunnalle kuuluva hautausmaan perushoito ja hautaoikeuden haltijalle kuuluvat tehtävät määräytyvät hautausmaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Seurakunta seuraa hautojen hoitoa ja antaa tarvittaessa kehotuksia puutteiden korjaamiseksi.
Hautoja hoitavan yrittäjän on tehtävä asiasta ilmoitus seurakunnalle. Jos hautoja hoitava yrittäjä haluaa käyttää työssään seurakunnan tarvikkeita tai muita hautausmaan palveluja, hänen on sovittava siitä seurakunnan kanssa erikseen. Lisäksi yrittäjän on noudatettava, mitä yleisesti on mainittu hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä (12 §).
Sen lisäksi, mitä kirkkolain 3 luvun 33 §:n 1 momentissa säädetään seurakunnan vastuusta yksittäisen haudan hoidosta, seurakunta voi sopia seurakunnan hallintaan palautuneen haudan ylläpidosta ja hoidosta kulttuuriperintöä vaalivan yhteisön tai henkilön kustannuksella.
Sopimus haudan hoitamisesta tehdään hautaoikeuden haltijan kanssa. Jos toimivaltaista hautaoikeuden haltijaa ei ole valittu tai määrätty, seurakunta voi harkita sopimuksen tekemistä muunkin henkilön kanssa, jolla on oikeus tulla haudatuksi hautaan tai jonka omainen on haudattu hautaan. Tällöin haudanhoitosopimukseen voidaan ottaa ehto, jonka mukaan seurakunta voi irtisanoa sopimuksen ja palauttaa jäljellä olevan hoitokorvauksen, jos toimivaltainen hautaoikeuden haltija ei hyväksy tehtyä haudanhoitosopimusta.
Hautaustoimilaki 13 §
Hautausmaan ja haudan hoito.
Hautausmaan ylläpitäjän tulee hoitaa hautausmaata sen arvoa vastaavalla ja vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla. Yksittäisen haudan hoidosta on voimassa, mitä 11 §:n mukaisesti säädetään tai määrätään sekä hautausmaan ylläpitäjän ja hautaoikeuden haltijan kesken sovitaan.
Kirkkolaki 3 luku 33 §
Haudan hoito.
Hautaoikeuden haltija vastaa siitä, että hautaa hoidetaan hautausmaan arvon mukaisesti. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Kirkkovaltuusto voi päättää, että seurakunta vastaa haudan hoidosta, jos vainajan muiston vaalimista pidetään seurakunnan kannalta tärkeänä. Seurakunta voi tehdä hautaoikeuden haltijan kanssa määräaikaisen sopimuksen siitä, että seurakunta ottaa korvauksesta vastuun haudan hoidosta. Seurakunta voi sopia, että hoitokorvaukset sijoitetaan hautainhoitorahastoon, jonka varat käytetään sopimusten mukaisten hautojen hoitoon. Kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan, jonka hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kunnostamiseen varataan vuoden määräaika siitä, kun päätös on annettu hautaoikeuden haltijalle tiedoksi. Kirkkoneuvosto voi päättää hautaoikeuden menettämisestä, jollei laiminlyöntiä ole korjattu. Päätöksen tiedottamisesta säädetään 10 luvun 26 §:ssä.
Kirkkolaki 3 luku 36 §
Hautaustoimen maksut.
Hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Hautaustoimessa perittäviin maksuihin sovelletaan lisäksi hautaustoimilain 6 §:ää. Kirkkovaltuusto päättää haudoista perittävistä maksuista.
Haudalle saa sijoittaa tämän ohjesäännön liitteenä olevan muistomerkkiohjeen mukaisen muistomerkin. Ennen muistomerkin valmistusta, tulee muistomerkkisuunnitelma hyväksyttää seurakunnalla. Muistomerkin pystyttämisen ajankohdasta on sovittava etukäteen. Samaa menettelyä sovelletaan vanhan muistomerkin muuttamiseen. Ennen muistomerkin paikoilleen asentamista on seurakunnalle esitettävä hautaoikeuden haltijan suostumus ja ellei hautaoikeuden haltijaa ole, muiden oikeudenomistajien suostumukset asiaan, sukuselvitys sekä selvitys oikeuksista kyseiseen muistomerkkiin. Muistomerkkiohjeesta poikkeavan muistomerkin hyväksymisestä päättää hautaustoimen päällikkö.
Haudalle asennettava muistomerkki on sijoitettava haudan rajojen sisäpuolelle. Hautamuistomerkin asentaminen on sallittu vain sulan maan aikana muistomerkkiohjeessa mainittuna aikana. Valmiille alustalle muistomerkin voi tuoda muulloinkin.
Muistomerkki on asennettava siten, ettei kaatumisen tai vieremän vaaraa ole. Muistomerkin turvallisuudesta vastaa hautaoikeuden haltija. Seurakunta seuraa hautamuistomerkkien turvallisuutta ja antaa tarvittaessa kehotuksia puutteiden korjaamiseksi. Määräysten vastaisesti asennettu muistomerkki on seurakunnan kehotuksesta viipymättä korjattava tai poistettava.
Hautamuistomerkin tulee olla hautausmaalle tuotaessa valmiiksi tehty eikä se saa olla hautausmaalla paikoilleen asentamattomana kauemmin kuin työn suoritus vaatii. Työn päätyttyä hauta on heti siistittävä ja viereisille haudoille aiheutuneet vahingot on siistittävä ja korjattava. Asennuksesta vastaavan on raportoitava vahingoista seurakunnalle ja tarvittaessa sovittava korvauksista hautaoikeuden haltijoiden kanssa.
Haudan reunustaminen aidalla, kiveyksellä tai muuten on kielletty, jollei hautausmaan käyttösuunnitelma sitä salli. Seurakunta voi määrätä haudalta poistettaviksi asiaankuulumattomat aidat, puut, pensaat ja muut kasvit.
Seurakunnalle siirtyneet hautamuistomerkit inventoidaan Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Seurakunta pitää yllä rekisteriä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista hautamuistomerkeistä.
Omaiset voivat lunastaa muistolehtojen yhteismuistomerkkeihin nimilaatan. Seurakunta voi poistaa nimilaatan 25 vuoden kuluttua sen kiinnittämisestä, jos se on tarkoituksenmukaista alueen käytölle. Poistetut nimikilvet luovutetaan omaisille heidän niin halutessaan.
Hautaustoimilaki 14 §
Hautamuistomerkit.
Hautaoikeuden haltija päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä. Muistomerkin tulee olla hautausmaan yleiskuvaan sopiva eikä se saa loukata vainajan muistoa tai hautausmaan arvokkuutta. Muistomerkin hyväksyy hautausmaan ylläpitäjä. Haudalle sijoitettua muistomerkkiä ei saa poistaa ilman hautausmaan ylläpitäjän suostumusta. Hautaoikeuden lakattua hautausmaan ylläpitäjän tulee tarjota hautaoikeuden haltijalle tilaisuus poistaa hautamuistomerkki, jollei hautausmaan ylläpitäjä erityisestä syystä päätä pitää muistomerkistä huolta hautaoikeuden lakkaamisen jälkeen. Jos hautamuistomerkkiä ei ole poistettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hautaoikeuden haltijalle on varattu tilaisuus sen poistamiseen, hautamuistomerkki siirtyy hautausmaan ylläpitäjälle vastikkeetta.
Kirkkojärjestys 3 luku 60 §
Muistomerkit.
Seurakunnan tai seurakuntayhtymän hallinnassa oleva paikka, jossa on ollut kirkko, hautausmaa tai siunauskappeli, on merkittävä muistotaululla tai muulla muistomerkillä. Hautaoikeuden lakattua haudalla oleva taiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennelma tai muistomerkki, jota ei voida jättää paikalleen, on siirrettävä sopivaan paikkaan hautausmaalla tai säilytettävä muulla tavoin.
Kirkkojärjestys 3 luku 61 §
Kulttuurihistoriallisesti arvokas omaisuus.
Seurakunnan ja seurakuntayhtymän on erityisellä huolella hoidettava omistamaansa tai hallitsemaansa kulttuurihistoriallisesti arvokasta omaisuutta ja esineistöä. Sitä ei saa ilman erityistä syytä korjata sitä muuttaen, siirtää perinteiseltä paikaltaan tai poistaa.
Hautarekisteriin merkitään hautaustoimilain 12 §:ssä edellytettyjen tietojen lisäksi hautaoikeuden haltijan nimi, mikäli se on ilmoitettu seurakunnalle, hänen postiosoitteensa sekä hautaoikeuden voimassaoloaika. Lisäksi rekisteriin merkitään hautausmaalla olevat taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaat muistomerkit ja niiden sijainti.
Hautarekisteriin merkitään mahdollinen hautaa luovutettaessa tehty sopimus hautaoikeuden haltijasta sekä siitä, keitä hautaan voidaan haudata.
Hautaustoimilaki 12 §
Hautarekisteri.
Hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät vainajan:
1) sukunimi ja etunimet;
2) syntymäaika tai henkilötunnus;
3) kuolinaika;
4) hautaamisajankohta;
5) hautaamistapa; sekä
6) haudan sijainti.
Rekisteriin voidaan merkitä myös hautaoikeuden haltijan nimi ja postiosoite, hautaoikeuden voimassaoloaika sekä tieto siitä, keitä hautaan voidaan haudata. Lisäksi rekisteriin voidaan merkitä hautausmaalla olevat taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaat muistomerkit ja niiden sijainti. Vainajista, joiden tuhka on sijoitettu muistolehtoon, merkitään rekisteriin 1 momentissa säädetyt tiedot lukuun ottamatta tuhkan sijaintia. Tässä pykälässä tarkoitettu rekisteri tulee säilyttää pysyvästi. Kun 8 §:ssä tarkoitettu yhteisö tai säätiö lopettaa toimintansa, tulee tässä pykälässä tarkoitetut asiakirjat luovuttaa säilytettäviksi arkistolaitokseen.
Kirkkolaki 3 luku 31 § 2 mom
Hautaoikeuden haltija.
Hautaa luovutettaessa sovitaan hautaoikeuden haltijasta. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, jos leskeä ei ole, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Näiden on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.
Kirkkolaki 3 luku 32 § 1 mom
Hautaamisjärjestys.
Hautaa luovutettaessa sovitaan siitä, keitä hautaan voidaan haudata. Jos sopimusta ei ole tehty 31 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan voidaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jos tällaista sukulaista ei ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden ottoja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot.
Hautausmaalla noudatetaan hiljaisuutta ja arvokkuutta. Hautoja, hautausmaan istutuksia ja nurmikoita ei saa vahingoittaa. Hautausmaan rauhaa häiritsevä työ on hautaustoimituksen ajaksi keskeytettävä.
Moottoriajoneuvoliikenne ja pysäköinti on sallittua vain sille erikseen osoitetuilla alueilla. Muilla alueilla moottoriajoneuvoa saa käyttää vain ruumiin tai hautamuistomerkin kuljettamiseen taikka välttämättömään huoltoajoon. Ajoneuvojen tulee olla sellaisia, että hautausmaan käytävät kestävät niiden painon.
Yleisöllä on vapaa pääsy hautausmaalle klo 06–22. Erityisinä juhla-aikoina, kuten pyhäinpäivänä, jouluna ja uudenvuodenpäivänä ja näiden aattoina sekä kiirastorstaista pääsiäispäivään hautausmaa on avoinna yleisölle läpi vuorokauden.
Jätteet on lajiteltava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla.
Järjestyslaki 2 §
Määritelmät.
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) ...hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
Kirkkojärjestys 3 luku 55 § 2 mom
Hautausmaa ja vainajien säilytystila.
Hautausmaan ja tunnustuksettoman hauta-alueen tulee olla aidattu tai muuten selvästi erottuvalla tavalla rajattu.
_____________
Voimaantulo
Tämä ohjesääntö tulee voimaan ______päivänä ________ 20___
Muutokset ja niiden voimaantulo:
Kuva 1: Haudalla tarkoitetaan yhden tai useamman vainajan hautaamista varten varattua maa-aluetta hautausmaalla.
Kuva 2: Hautapaikalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa päällekkäin haudattavaa arkkua varten varattua tilaa haudassa. Kuvan haudassa on kaksi arkkuhautapaikkaa. Maanpinnan tasossa hautapaikka vastaa yhden hautasijan kokoista aluetta.
Kuva 3: Hautasijalla tarkoitetaan yhden arkun tai uurnan paikkaa haudassa. Kuvan haudassa, johon haudataan kahteen kerrokseen, on neljä arkkuhautasijaa.
Muistomerkkejä saa asentaa vko 24 alkaen 31.10. tai maan routaantumiseen saakka. Valmiille alustalle kiviä voi asentaa muulloinkin. Asennuksesta tulee ilmoittaa vähintään kaksi päivää ennen asennusta.
Hautamuistomerkki on tapitettava alustaansa ruostumattomilla tapeilla (pituus 20 cm (10 cm pohjakiveen ja 10 cm muistomerkkiin) ja paksuus vähintään 12mm.), jos
sen korkeus on 60 cm tai enemmän
alusta on hiottu
taulukiven paksuus on alle 15 cm
Muistomerkin materiaalina voi olla kivi, metalli tai puu.
Jos haudalle halutaan toinen, entiseen kiinni tuleva muistomerkki, suunnitelma käsitellään yhtenä muistomerkkikokonaisuutena. Lisäosan tulee noudattaa tyyliltään aiempaa muistomerkkiä.
Uusia reunakiviä ja kukka-aukollista pohjakiveä ei saa asentaa. Irrallisista paloista koostuvia kukka-aihioita voi asentaa.
Pohjakiven minimipaksuus on 15 cm, asennus n.10 cm maan alle.
Muistolehtojen ja uurnaholvien nimilaatat luovuttaa seurakunta omaisille kaiverrutettavaksi. Laattojen paikalleen asennuksesta huolehtii seurakunta.
Kun vainaja on haudattu muualle, esim. järveen, voidaan olemassa olevalle sukuhaudalle kaiverruttaa vainajan tiedot tai asentaa metallilaatta. Tällöin tulisi tekstistä ilmetä se paikka, johon vainaja on tosiasiallisesti haudattu. Muistolehtoihin tai yhteismuistomerkeille ei muualle haudattujen nimitietoja liitetä.
Arkkuhauta-alueet:
Haudan leveys |
Taulukiven suurin sallittu koko |
Pohjakiven suurin sallittu koko |
||||
Leveys |
Korkeus |
Paksuus |
Leveys |
Korkeus |
Paksuus |
|
Yksi hautapaikka |
80 |
100 |
15 |
90 |
25 |
25 |
Kaksi hautapaikkaa |
150 |
100 |
15 |
160 |
25 |
25 |
Kolme hautapaikkaa |
200 |
100 |
15 |
210 |
25 |
25 |
Laatta, lasten rivit (Mäntykangas)os.12 rivi 2 os.17 |
50 |
40 |
5 |
|
|
|
Kivi, lasten rivit (Mäntykangas) os.12 rivi 2 os,17 |
40 |
60 |
10 |
50 |
25 |
20 |
Tikkakoski, luontohauta-alue os. 9 (tyyny-/ luonnonkivi tai lohkottu kivi), yksi hautapaikka |
50 |
30
|
50
|
|
|
|
Tikkakoski., luontohauta-alue os. 9 taulukivi |
50 |
40 |
15 |
60 |
25 |
25 |
Tikkakoski, luontohauta-alue os. 9 (tyyny-/ luonnonkivi tai lohkottu kivi), kaksi hautapaikkaa |
80 |
30 |
50 |
|
|
|
Metalli-/puuristi leveys enintään 70 cm ja korkeus 100 cm
Metalli-/puuristi lastenriville leveys enintään 50 cm ja korkeus 80 cm
Vanha hautausmaa osastot 16–17 rauhoitettu alue, uusi muistomerkki sovittava tapauskohtaisesti, myös museon näkemykset otettava huomioon, vaihtoehtona aina lev. 60 x kork. 50 cm muistomerkki.
Uurna-alueet:
|
Taulukiven suurin sallittu koko |
Pohjakiven suurin sallittu koko |
||||
Leveys |
Korkeus |
Paksuus |
Leveys |
Korkeus |
Paksuus |
|
Laatta vinopalkille |
50 |
40 |
5 |
|
|
|
Kivi palkille |
40 |
60 |
10 |
|
|
|
Kivi |
40 |
60 |
10 |
50 |
25 |
20 |
Tyynykivi os.51 Säynätsalon hautausmaa |
40 |
40 |
25 |
|
|
|
Kivi palkille (Lahjaharjun laajennus) |
60 |
60 |
10 |
|
|
|
Kivi (Lahjaharjun hautausmaa) os. 6u |
60 |
50 |
15 |
|
|
|
Kivi palkille os.38 (Lahjaharjun hautausmaa) max aluskivi |
40 |
60 |
10 |
50 |
25 |
20 |
Kivi palkille (Lahjaharju 20 U, rivit 2-3 (paikat 1-6)) |
60 |
80 |
15 |
|
|
|
Mäntykangas,os., 80-82 |
70 |
100 |
15 |
|
|
|
Kivi palkille, Vanha hautausmaa osastot 26, 174 (2,5, 6, 10-13, 15-18, 20) ja 175 (1-24, 27-36) |
50 |
50 |
15 |
|
|
|
Kivi, ei palkkia, Vanha hautausmaa osasto 27 |
50 |
50 |
10-15 |
60 |
25 |
20-25 |
Laatta palkille Vanha hautausmaa osasto 29 ja 174 (1, 3, 4, 19) |
40 |
40 |
5 |
|
|
|
Laatta palkille Vanha hautausmaa osasto 175 (25, 26) |
50 |
40 |
5 |
|
|
|
Kivi palkille os.17 (Korpilahden hautausmaa) |
60 |
80 |
15 |
|
|
|
Kivi palkille os.17 rivit 7-12, 23 (Korpilahden hautausmaa) |
50 |
80 |
15 |
|
|
|
Tikkakoski, luontohauta-alue os. 9 (tyyny-/ luonnonkivi tai lohkottu kivi) |
50 |
30 |
50 |
|
|
|
Tikkakoski, luonnonhauta-alue os. 9 taulukivi |
50 |
40 |
15 |
60 |
25 |
25 |
Metalli-/puuristi uurna-alueelle leveys enintään 50 cm ja korkeus 80 cm