Kysely toteutettiin vuoden 2026 alussa kyselynä verkossa, mutta vastaaminen oli mahdollista myös paperilomakkeella. Tietoa kyselystä jaettiin muun muassa somessa ja Henki & elämä -lehdessä sekä seurakunnan tilaisuuksissa.

Vastauksia saatiin entisen Joutsan seurakunnan alueelta (Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka) 110 henkilöltä ja Toivakasta 53 henkilöltä.

 – Seurakuntaliitosten on koettu toteutuneen pääosin varsin hyvin, kirkkoherra Arto Viitala arvioi kyselyn tuloksia.

Kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa tietoa seurakuntarakenteen muutoksesta valtaosin hyvin tai vähintään kohtalaisesti. Joutsan seurakunnan alueen vastaajista näin koki 76 prosenttia ja toivakkalaisista 74 prosenttia.

Seurakuntaliitosten vastaajat katsovat vaikuttaneen omaan seurakuntayhteyteen pääsin joko positiivisesti tai siten, ettei vaikutusta ole ollut. Joutsalaisista Luhanka mukaan lukien tätä mieltä oli 55 prosenttia vastaajista. Toivakkalaisista vastaava luku oli 53 prosenttia. Kuitenkin myös negatiivisesti asian kokeneita on Joutsan seurakunnan alueella 32 prosenttia ja Toivakassa 37 prosenttia.

Aiemman Joutsan seurakunnan alueen vastaajista 73 prosenttia kokee paikallisen identiteetin säilyneen hyvin tai ainakin kohtalaisesti ja toivakkalaisista 87 prosenttia.

 – Näiden alueiden oman vahvan paikallisen perinteen ja identiteetin on voitu nähdä jatkuvan. Ymmärrettävästi on myös sellaista kokemusta, että iso seurakunta on kasvottomampi kuin pieni yhteisö, mutta toivon ja uskon, että ajan oloon kokemus voisi lieventyä, Viitala toteaa.

Joutsalaisista 72 prosenttia oli vähintään kohtalaisen tyytyväisiä paikallisten tilojen, palvelujen ja jumalanpalveluselämän säilymiseen. Luhankalaisista tätä mieltä oli 88 prosenttia ja toivakkalaisista peräti 94 prosenttia.

 – Joutsan suunnasta saimme palautetta seurakuntatalon sulkemisen vaikutuksista ja toivetta uudesta talosta, ja tähän toiveeseen pitää tietysti pian pyrkiä löytämään hyvä ratkaisu, Viitala lisää.

Valtaosa vastaajista kokee myös saavansa riittävästi tietoa oman alueensa toiminnasta. Vapaamuotoisista vastauksista nousee erityisesti tyytyväisyys parantuneisiin työntekijäresursseihin.