Seurakuntien taloudellinen tila koheni vuonna 2017 - eriarvoistumisen kehitys jatkui

Seurakunnat onnistuivat säästämään toiminnan kustannuksissa vuonna 2017. Toimintakate eli tuottojen ja kulujen erotus pieneni reilut kolme prosenttia. Toimintakatetta pienensivät toimintatuottojen 9 miljoonan euron kasvu ja toimintakulujen väheneminen 18 miljoonalla eurolla. Toimintakate oli yhteensä 825 miljoonaa euroa.

Verotulot pienenivät 11 miljoonalla eurolla 885 miljoonaan euroon. Rahoitustoimen nettotuotto kasvoi 12 miljoonalla eurolla.

Henkilöstön vuosittain toukokuussa tilastoitava lukumäärä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta henkilötyövuosien määrä jatkoi laskua. Seurakunnissa työskenteli viime vuonna noin 20 000 ihmistä. Henkilöstökulut olivat yhteensä 582 miljoonaa euroa (−3 %). Palkkoja maksettiin noin 9 miljoonaa euroa vähemmän (−2 %) ja henkilösivukuluja 8 miljoonaa vähemmän (−6 %) kuin edellisvuonna. Henkilöstökulujen muutos johtuu pääasiassa Kiky-sopimuksen mukaisista lomarahojen leikkauksista ja työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksujen alennuksista.

Vuosikatetta kertyi 134 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosikate on tilikauden tulojen ja menojen erotus. Vuosikatteen tulisi kattaa aikaisemmista investoinneista vuosittain kuluiksi kirjattavat poistot. Poistot ja poistoerokirjaukset olivat yhteensä 91 miljoonaa. Tilikauden ylijäämä oli 43 miljoonaa euroa, joka oli 12 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia suurempi kuin vuosi aikaisemmin. Tilikauden jäämä saadaan vähentämällä vuosikatteesta poistot.

Erilaisiin investointeihin seurakunnat käyttivät 86 miljoonaa euroa. Investoinnit olivat pääasiassa kirkkojen ja seurakuntakeskusten peruskunnostuksia. Kiinteää omaisuutta seurakunnat myivät 22 miljoonalla eurolla.

Seurakuntien lainamäärä kasvoi 9 miljoonalla. Uutta lainaa otettiin 23 miljoonaa ja lainoja lyhennettiin 14 miljoonalla eurolla. Rahavarojen määrä kasvoi 74 miljoonalla eurolla.

Talouden polarisaatio on nähtävissä kirkossa

Seurakuntien talouskehityksessä on nähtävissä talouden polarisaatio kasvukeskusten ja ylipäätään suurempien paikkakuntien ja muun Suomen välillä. Sadan jäsenmäärältään suurimman seurakuntatalouden joukossa 23:lla tilinpäätös oli alijäämäinen, kun sadan pienimmän joukossa alijäämäisiä seurakuntatalouksia oli 47. Kolmanneksella seurakuntatalouksista talous on alijäämäinen ja kahdella kolmanneksella ylijäämäinen.

Rahavarojen riittävyys oli alle kaksi kuukautta 40 seurakuntataloudella. Tilinpäätöshetken rahavarat riittäisivät yli puoleksi vuodeksi puolella seurakuntatalouksista ja yli vuodeksi 40:llä.

Vaikka rahavarojen määrä kasvoi 74 miljoonalla eurolla 901 miljoonaan euroon, rahoitusvarallisuus oli negatiivinen 58 seurakuntataloudella ja kolmasosalla rahamäärä väheni.

Kymmenen suurimman seurakuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli puolet kaikkien seurakuntatalouksien vuosikatteesta. Negatiivinen vuosikate oli 33 seurakuntataloudella. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja 102 seurakuntataloudella.

Rahoitustoimen tuotot jakautuvat hyvin epätasaisesti seurakuntatalouksien kesken. Helsingin seurakuntayhtymän osuus niistä oli peräti 45 prosenttia. 59:llä seurakuntataloudella rahoitustoimen tuottojen ja kulujen erotus oli negatiivinen.

Tilikauden tulos oli negatiivinen 103 seurakuntataloudella.

Seurakuntatalouksia on tällä hetkellä 278. Seurakuntatalous on joko seurakunta, jolla on itsenäinen talous tai seurakuntayhtymä.

Lisätiedot:
TilastotLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Pasi Perander, taloussuunnittelupäällikkö, p. 050 349 6902