Kirkolliskokous jatkaa pohdintaa kummiuden vaatimusten keventämisestä
Kirkolliskokous keskusteli tiistaina ja keskiviikkona yli 30 puheenvuoron verran kummiuden vaatimusten keventämistä koskevasta edustaja-aloitteesta. Aloitteessa ehdotetaan, että kirkko ryhtyisi valmistelemaan kirkkojärjestyksen muutosta, jonka mukaan kastettavalle lapselle riittäisi yksi kummi. Kummin tulisi olla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu.
Nykysäännösten mukaan kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat joko luterilaisen kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon kastettuja ja konfirmoituja jäseniä. Ainoastaan yhden kummin nimeämiseen tarvitaan tällä hetkellä kirkkoherran allekirjoittama poikkeuslupa. Aloitteessa todetaan, että kummiuteen liittyvät vaatimukset ovat toisinaan esteenä kasteen toteutumiselle. Joustamalla kummiuteen liittyvistä vaatimuksista kirkko mahdollistaisi kasteiden määrän kasvun.
Keskustelussa viitattiin useaan otteeseen Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jossa tärkeimmäksi syyksi jättää lapsi kastamatta osoittautui halu antaa lapsen itse päättää kasteesta. Se, että lapselle ei löytynyt kirkkoon kuuluvia kummeja, ei ollut tutkimuksen mukaan merkittävä syy kastamatta jättämiseen. Tärkeimpiä syitä kastaa lapsi olivat puolestaan perheen perinteiden jatkaminen sekä kummien saaminen lapselle.
Uutinen tutkimuksestaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Keskustelussa ehdotettiin myös aloitteen hylkäämistä, mutta asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 72–35. Aloite lähetettiin yleisvaliokuntaan, ja perustevaliokunta antaa sille lausunnon. Asian käsittely jatkuu kirkolliskokouksen syysistunnossa marraskuussa.
Esitys nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä eteni lakivaliokuntaan
Kirkolliskokous keskusteli aktiivisesti myös kirkkohallituksen esityksestä, joka koski nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kirkon hallinnon eri tasoilla. Teemasta käytettiin yli 20 puheenvuoroa. Esityksessä ehdotetaan, että seurakunnat velvoitettaisiin perustamaan nuorten vaikuttajaryhmiä. Ryhmien avulla nuoret saisivat osallisuutta ja väylän äänelleen kirkossa. Kirkkohallituksen ehdotuksessa seurakuntien velvoite perustaa nuorten vaikuttajaryhmiä kirjattaisiin kirkkojärjestykseen. Esitys lähetettiin lakivaliokunnan pohdittavaksi.
Nuorten vaikuttajaryhmät voivat esityksen mukaan saada paikallisesti erilaisia muotoja ja käytäntöjä, joissa nuorilla itsellään olisi tärkeä rooli. Vaikuttajaryhmien tehtävänä olisi olla mukana asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ryhmät osallistuisivat myös seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Kirkolliskokoukselle esitettiin myös, että kirkolliskokous kuulisi lapsia ja nuoria kerran toimikautensa aikana.
Hiippakuntavaltuustojen olemassaoloa pohditaan edelleen
Aloite hiippakuntavaltuustojen tehtävien siirtämisestä pääosin hiippakunnasta valittujen kirkolliskokousedustajien muodostaman kokouksen käsiteltäväksi lähetettiin yleisvaliokuntaan. Edustaja-aloitteen taustalla on ajatus kirkon hallinnon keventämisestä.
Kirkolliskokous antoi jo vuonna 2017 kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esityksen mm. hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta. Kirkkohallituksen täysistunto päätti kuitenkin sen sijaan pyytää piispainkokousta selvittämään hiippakuntavaltuustojen toiminnan uudistamista nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Edustaja-aloitteen sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevan ohjeistuksen laatimisesta Linkki avautuu uudessa välilehdessäkirkolliskokous lähetti hallintovaliokuntaan. Aloite tietohallinnon kehittämisen selkeästä suunnitelmastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä lähetettiin talousvaliokuntaan.
Kirkolliskokous hylkäsi hiippakuntavaltuustoesityksen jumalanpalveluksen paikallisesta kehittämisestäLinkki avautuu uudessa välilehdessä sekä edustaja-aloitteen, jossa ehdotettiin jumalanpalveluksen ajankohdan vapauttamistaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.
Hallintovaliokunnan mietintö hiippakuntarajojen tarkistamisestaLinkki avautuu uudessa välilehdessä herätti runsaasti keskustelua jo keskiviikkoiltana. Kirkolliskokous jatkaa keskustelua aiheesta torstaina 9.5.
Kirkolliskokouksen viestintä:
Eeva-Kaisa Heikura, viestintäpäällikkö, p. 040 688 1421
Tia Vähäsarja, viestintäasiantuntija, p. 040 688 1532
Åsa Holmvik, sakkunniginomkommunikation, tfn 040 581 1815
Kirkolliskokouksen täysistunnot videostriimataan, ja lähetystä voi seurata evl.fi/plus Linkki avautuu uudessa välilehdessä-sivustolla. Twitterissä kokousta voi seurata aihetunnisteella #kirkolliskokous.
Kirkolliskokouksen asiakirjatLinkki avautuu uudessa välilehdessä
2019-05-09 08:31:00.0