Piispa Peura kirkolliskokouksen avaussaarnassa: Kirkon olemukseen kuuluu pyrkimys yhteisymmärrykseen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen istunto on käynnistynyt Turussa. Uudet kirkolliskokousedustajat ovat jättäneet valtakirjansa. Aamupäivän avausmessussa saarnannut Lapuan piispa Simo Peura toivoi kirkolliskokouksen toimintaan vastavuoroista jakamista ja pyrkimystä yhteisymmärrykseen.
Edellisen sunnuntain evankeliumin (Matt. 25:14-30) talentti-vertaukseen viitaten Peura pohti kirkolliskokouksen joutuvan tulevina vuosina perehtymään hyvin erilaisiin ja monen tason kysymyksiin.
- Kirkolliskokouksella on tulevina vuosina edessä monia isoja ratkaisuja. On tehtävä kirkon ja seurakuntien taloutta koskevia päätöksiä. Niiden vaikutus ulottuu kauas. Korona-aikana seurakuntien talouden tilanne on vaikeutunut. Miten selviämme eteenpäin ja kykenemme turvaamaan seurakuntatyön jatkumisen? Avioliittokysymys jakaa mielipiteitä kirkossa. Tämä kirkolliskokous päättää myös kirkon keskushallinnon työnjaosta: mitä tehdään kirkkohallituksessa ja mitä hiippakunnissa.
Piispa korosti saarnassaan muun muassa, että kirkon olemukseen kuuluu pyrkimys yhteisymmärrykseen. Hän nosti esille Kirkkojen maailmanneuvoston konsensus-periaatteen. Sen mukaan konsensus saavutetaan silloin, kun kaikki ovat yhtä mieltä tai kun eri mieltä oleva sallii muiden kannan jäädä vallitsevaksi. Tarvittaessa oman eriävän näkemyksen voi kirjauttaa yhteiseen päätökseen.
- Monista peloista huolimatta päätöksenteko [Kirkkojen maailmanneuvostossa] ei ole rampautunut. Se on johtanut kuitenkin siihen, että eri näkemyksistä on kärsivällisesti keskusteltava. Toista on kuunneltava ja vilpittömästi ymmärrettävä, koska muutoin ei synny minkäänlaista päätöstä. Omat ajatukset on tuotava avoimesti ja ystävällisesti esiin, ja samalla on kunnioitettava toisen toisenlaista lähtökohtaa ja näkemystä. Jokainen joutuu näin kantamaan vastuun omista puheistaan, muutoin epäluottamus valtaa mielet. Ja omaa sisintä on pidettävä avoimena muutokselle.
Piispa Peuran mukaan keskinäisen yhteyden kärsivällinen vaaliminen, pyrkimys yhteisymmärrykseen, pohjautuu armoon ja rakkauteen.
- Jeesuksen esikuva rohkaisee meitä luopumaan omastamme ja toimimaan toisten ja koko yhteisön hyväksi. Kysymys on, kuten Paavali sanoo, vastavuoroisesta jakamisesta. Kristus on antanut meille lahjansa – niin tulee meidänkin jakaa saamamme talentit toisten kanssa.
- Tällaisella vastavuoroisella jakamisella on toinenkin nimi. Se on rakkaus, joka asettuu toisen sijaan ja jopa uhrautuu toisen puolesta. Siihen armo ja Kristuksen esimerkki meitä kannustavat.
Katso lisää: evl.fi/kirkolliskokousLinkki avautuu uudessa välilehdessä
10.8.2020 10.42