Uutislistaukseen

Kirkolliskokouksen päätöksiä

Esitys avioliiton vihkimisen ehtojen muuttamisesta

Esitys kirkkojärjestyksen muuttamisesta, jossa avioliittoon vihkimisessä riittää, että vähintää toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen, etenee kirkkohallituksen käsittelyyn. Jyväskyläläinen kirkolliskokousedustaja Erkki Puhalainen teki ehdotuksen, että esitys jätettäisiin raukeamaan, mutta yleisvaliokunnan esitys voitti äänin 64–41.

Kirkolliskokouksen yleisvaliokunta totesi, että avioliiton kirkollisen vihkimisen ehtojen muuttamiseen ei ole teologisia esteitä. Lisäksi on kyse kirkkoon kuuluvan jäsenen oikeuksien vahvistamisesta.
​​​​​​​
Aloitteen hyväksymisen myötä tulisi mahdolliseksi toimittaa kirkollinen avioliittoon vihkiminen myös kristityn ja toisesta uskontoperinteestä tulevan välillä. Tällöin toimituskeskustelussa on syytä käydä läpi vihkitoimituksen kristillistä luonnetta.

Seurakuntajaon muuttumisen puuttumiskynnys
 
Edustaja-aloitteessa ehdotettiin, että kirkkojärjestykseen 13. lukuun lisätään säädös kirkkohallituksen velvollisuudesta laatia kriteeristö, joka edellyttää seurakuntajaon muutosta koskevan selvityksen tekemiseen (ns. puuttumiskynnys), ja että puuttumiskynnyksen kriteeristön täyttyessä merkittäviltä osin tuomiokapituli käynnistää seurakuntajakoa koskevan selvityksen, vaikka aloitetta seurakuntajaon muuttamisesta ei olisi tehty. Lisäksi ehdotettiin, että tuomiokapituli voi velvoittaa, että vastaanottava seurakunta ei voi puuttumiskynnykseen perustuvassa tapauksessa kieltäytyä ottamasta vastaan liitettävää seurakuntaa.  

Kirkolliskokous päätti pyytää, että kirkkohallitus päivittää kirkkohallituksen yleiskirjeen 21/2016 liitteenä olevan kriteeristön (ns. puuttumiskynnys) ja että kirkkohallitus ja tuomiokapitulit ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta seurakunnat tarkastelevat vuosittain toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä tilaansa puuttumiskriteerien valossa.  

Hiippakuntien ja seurakuntayhtymien yhdistäminen

Aloite hiippakuntien ja seurakuntayhtymien yhdistämisestä jätettiin raukeamaan.
Aloitteessa esitettiin, että kirkolliskokous käynnistäisi selvityksen hiippakuntien ja seurakuntayhtymien yhdistämisestä sekä antaisi selvityksen pohjalta kirkkohallitukselle tehtäväksi laatia esitys kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttamiseksi.

Hallintovaliokunnan mielestä edustaja-aloitteen periaatteiden toteuttaminen johtaisi mittaviin kirkon perusrakenteita koskeviin muutoksiin. Jo pelkän tällaista muutosta koskevan selvitystyön tekeminen olisi aiempien selvitystöiden valossa kallista ja aikaa vievää. Hallintovaliokunnan mielestä kirkon hallintoa tulisi pyrkiä uudistamaan pienempinä kokonaisuuksina.

Tasa-arvoista nimikkeistöä lähdetään edistämään kirkossa  

Kirkolliskokous päätti esittää, että kirkkohallitus ryhtyy edistämään tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen nimikkeistön käyttöä kirkossa. Tämä tapahtuisi kartoittamalla käytössä olevia sukupuolittuneita nimikkeitä ja niiden vaihtoehtoja sekä ohjeistamalla seurakuntia ja kirkon keskushallintoa käyttämään tasa-arvoista kieltä viestinnässä ja hallinnossa niiltä osin kuin nimikkeet eivät ole ristiriidassa kirkon säädösten kanssa. Lisäksi nimikkeitä muutettaisiin säädösteksteissä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja siinä aikataulussa kuin muutokseen tarjoutuu luonteva tilaisuus säädöksiä muuten uudistettaessa.
 

Sähköiset kokoukset
​​​​​​​
Kirkolliskokous hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisten kokousten mahdollistamisesta
Kirkolliskokous päätti yksimielisesti kiirehtiä voimassa olevan kirkkolain muuttamista siten, että kirkon toimielimet voisivat pitää kokouksensa myös sähköisinä. Tavoitteena on turvata ja tehostaa kirkon toimielinten toimintakyky koronapandemiasta johtuvissa poikkeuksellisissa oloissa. Kirkkolain muutos edellyttää eduskunnan hyväksyntää.

 

Fri Nov 06 13:18:00 EET 2020