Uutislistaukseen

Jyväskylän seurakunnan piispantarkastuksen loppulausunto

16.11.2020 13.19

Jyväskylän seurakunta koostuu yhdeksästä alueseurakunnasta. Paikallinen seurakuntaidentiteetti ja yhteys kokonaiskirkkoon muodostuvat alueseurakuntien kautta. Alueseurakunnat ovat pääsääntöisesti henkilöstön lähityöyhteisö. Seurakunnan toiminnassa on otettava huomioon alueelliset ominaispiirteet ja -tarpeet. Työtä koko seurakunnan yhteisen identiteetin ja työkulttuurin rakentamiseksi on jatkettava määrätietoisesti. Seurakunnan suuresta koosta, organisaatiorakenteesta ja hallintomallista johtuen rakenneprosesseihin ja niiden läpivientiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Talous
Jyväskylän seurakunnan talous on kunnossa ja tasapainossa. Seurakunta on tehnyt viime vuosina ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, ja seurakunnan maksuvalmius on hyvä. Jatkossa seurakunnan tulot eivät tule merkittävästi kasvamaan. Tulevaisuudessa huomiota on kiinnitettävä maksuvalmiuden turvaamiseen. Kiinteistöjen erittäin suuri määrä korjaustarpeineen rasittaa vastedes entistä enemmän seurakunnan taloutta. Uudessa, parhaillaan laadinnassa olevassa kiinteistöstrategiassa tulee pureutua tähän ongelmaan. Tarpeettomista kiinteistöistä on luovuttava.

Hallinto
​​​​​​​Jyväskylän seurakunta on hallinnollisesti vaativa kokonaisuus. Seurakunnan hallintorakenne perustuu aikaan, jolloin lainsäädännössä silmämääränä ei ollut Jyväskylän kokoinen seurakunta. Alueseurakuntien määrä on jo huipussaan. Seurakunnan kokoa ei voida nykyisellään kasvattaa ilman, että seurakuntien määrään, hallintorakenteeseen ja johtamiseen tehdään muutoksia. Hallinnon jäykkyys ja monikerroksisuus haittaavat osaltaan alueseurakuntien toiminnan sujuvuutta ja työn organisointia. Kirkkoherran ja hallintojohtajan vastuut ovat suuret ja vievät heiltä paljon resursseja. Kirkkoherran työtaakkaa voidaan pitää jopa erittäin suurena.

Seurakunnan hallinnossa on jatkossa lisättävä valmisteluresursseja, jotta johtavien viranhaltijoiden työmäärää voidaan kohtuullistaa ja he voivat keskittyä kokonaisjohtamiseen. Nykymallissa yhteisen seurakuntatyön johtajan ja aluekappalaisten tulisi toimia hallinnossa valmistelijoina – näin ei kuitenkaan tapahdu. Ratkaisuvaihtoehtoja on useita, esimerkiksi henkilöstöpäällikön tai hallintopapin viran perustaminen. Kirkkoherran ja hallintojohtajan tulee olla asiassa aloitteellinen.

Kirkkoneuvostossa käsitellään runsaasti asioita. Seurakunnan hallinnon toimintakulttuuria tulee kehittää niin, että se tukee nykyistä paremmin päätöksentekoa ja tekee siitä sujuvan. Vastuu asiasta on puheenjohtajilla ja valmistelijoilla mutta myös luottamuselinten jokaisella jäsenellä. Tärkeä on huolehtia myös siitä, että vuorovaikutus alueneuvostojen ja kirkkoneuvoston välillä toimii; viestien on kuljettava kumpaankin suuntaan.

Johtaminen
Seurakunnan johtaminen toimii pääosin hyvin. Luottamushenkilöt toimivat aktiivisesti ja tehtäväänsä sitoutuneesti hallinnon eri portailla. Puheenjohtajisto tuntee hyvin vastuunsa ja velvollisuutensa. Kirkkoherra Arto Viitala on johtanut seurakuntaa pitkään. Työparina hänellä on hallintojohtaja Anu Hanhinen. Molempien johtamisote on harkitseva ja ratkaisukeskeinen.
He ovat keskustelevia ja kuuntelevia johtajia, joiden keskinäinen yhteistyö toimii. Olennaista on, että johtavat viranhaltijat keskittyvät riittävän isoihin tehtäviin ja linjanvetoihin sekä kokonaisuuden johtamiseen.

Jyväskylän seurakunnassa työtä organisoivat monet eri toimijat (alueseurakunnat, yhteistoiminta-alueet, yhteinen seurakuntatyö, kiinteistöpalvelut jne.). Tarpeiden yhteensovittaminen tuottaa monenlaisia haasteita, jotka liittyvät niin yksittäisen työntekijän tehtävien hallintaan kuin työn organisatorisiin järjestelyihin. Vaikeudet ja ongelmakohdat lisäävät työntekijöiden turhautumista ja väsymistä sekä tuottavat ristiriitoja ja epäsuhtaa eri toimijoiden välillä.
Seurakunnalla on osaava ja hyvin koulutettu henkilöstö, joka arvostaa työnantajansa tapaa huolehtia työntekijöistään. Erityisesti työterveyspalveluja kiiteltiin laajasti. Moduulityöajan eteen on tehty perusteellista ja ansiokasta työtä, jotta kukaan ei uupuisi. Työn järjestelyjen selkeyteen ja joustavuuteen tulee edelleen kiinnittää enemmän huomiota.

Viestintä
Toimintarakenteen monimutkaisuuden vuoksi seurakunnan sisäisen viestinnän merkitys ja toimivuus korostuu. Sisäisen viestinnän rakenteita ja yhteisten toiminnallisten linjausten hahmottamista on vahvistettava. Näitä koskevaa keskustelua on luontevaa käydä toiminnallisessa johtoryhmässä.

Seurakuntatyö
Seurakuntatyöhön liittyy myös laajempia strategisia muutostarpeita, kuten työalat ylittävä työn tekeminen, uudet työtehtävät ja vapaaehtoistoiminta. Muutokset seurakunnan jäsenistössä merkitsevät sitä, että työn tekemisen tapaa on uudistettava. Samalla ne luovat mahdollisuuksia seurakuntalaisten osallistamisen kehittämiselle. Oma kysymyksensä ovat alueseurakuntien toisistaan poikkeavat profiilit ja korona-ajan tuomat muutokset.

Missionaarisuus toteutuu monipuolisesti niin koko seurakunnassa kuin alueseurakunnissa ja eri työaloilla. Seurakunta on verkostoitunut hyvin eri toimijoiden kanssa, ja sillä on Jyväskylässä runsaasti yhteistyökumppaneita. Seurakunnan kasvatustyötä tehdään vahvassa yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Voidaan puhua jopa Jyväskylän mallista. Rippikoulutyössä on otettu huomioon korona-ajan rajoitteet ja näkymät. Diakoniatyö vastaa ansiokkaasti avustustarpeen kasvavaan kysyntään. Kirkkomusiikin osaaminen on vahvaa, mistä hyvä esimerkki on kanttorien toteuttama kirkkokonsertti Taulumäen kirkossa piispantarkastuksen aikana. Seurakunnan ulkoiseen viestintään on kiinnitetty kasvavaa huomiota. Seurakunta viestii sanomaansa monipuolisesti: käytössä ovat seurakuntalehti, printtimedia, verkkosivut ja sosiaalinen media.

Seurakuntarakenne
Yhteiskunnallisen kehityksen myötä seurakuntarakenne on muuttumassa Keski-Suomessa. Käynnissä ovat keskustelut ainakin kolmesta laajemmasta rakennemuutoksesta. Ilmeistä on, että Jyväskylän seurakunta tulee jossain vaiheessa osaksi tätä muutosta. Tällöin ongelmaksi muodostuu nykyinen yhden seurakunnan hallintomalli. Se on kankea reagoimaan, mikäli Jyväskylään liittyy jokin ympäröivistä kunnista/seurakunnista.

Alueseurakuntien määrää ei voida enää lisätä. Laajenevan kokonaisuuden johtaminen käy mahdottomaksi. Seurakunnan tuleekin aloittaa selvitysprosessi, jossa arvioidaan hallinnon nykymalli ja verrataan sitä vaihtoehtoisiin rakennemalleihin. Selvitystyötä ei pidä yhtään lykätä, sillä muutos saattaa olla edessä hyvinkin pian. Muutoksen läpivienti vaatii lisäksi oman aikansa. Kokonsa ja resurssiensa vuoksi Jyväskylän seurakunnalla on merkittävä vastuu seurakuntarakenteen kehittymisestä Keski-Suomessa.

Yhteenveto
​​​​​​​Kokonaisuutena voidaan todeta, että Jyväskylän seurakunnan vahvuudet tulivat tarkastuksessa selvästi ilmi. Kaupunkilaiset saavat olla tyytyväisiä seurantaansa. Seurakunnalla on edelleen monipuoliset resurssit, osaava henkilöstö ja seurakunnan parasta edistävät luottamushenkilöt. Sillä on monipuoliset yhteistyöverkostot Jyväskylässä, ja niitä voidaan hyödyntää koko maakuntaa silmällä pitäen. Vahva halu toimia seurakunnan perustehtävän toteuttamiseksi henkii kaikissa yksiköissä ja ammattiryhmissä. Työn kehittämistä on hyvä jatkaa tältä pohjalta.

Edessä on muutoksia: muutos ei kuitenkaan ole menetys vaan siitä syntyy uutta. Olkaa rohkeat ja lujat (Joos. 1:5-7), pitäkää kiinni uskon ytimestä. Seurakunnan motto ”Rohkeasti hengellinen ja reilusti välittävä” on edelleen ajankohtainen.

Hyvä Jumala Jyväskylän seurakuntaa ja sen kaikkia jäseniä siunatkoon.