Yhä useampi suomalainen joutuu turvautumaan ruoka-apuun

Ruoka-avun piirissä oli yhteensä noin 56 000 ihmistä, joista suurin osa oli yksinhuoltajia, osa-aikatyötä tekeviä ja pienellä eläkkeellä kituuttavia ikäihmisiä.

- Yhä useammat suomalaiset joutuvat vuosittain turvautuman ulkopuoliseen ruoka-apuun. Valtiontalouden leikkaukset kohdistuvat hyvinkin kipeästi pienituloisiin ja tukien varassa elävien suhteellinen elintaso heikkenee entisestään. Työttömyyden lisäksi erityisesti suurissa kaupungeissa ongelmia on aiheuttanut kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset, keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista kertoo.

EU:n uusien kriteerien mukaan köyhyyden määritelmässä tulee huomioida alle 60 prosenttia mediaanitulosta ansaitsevien lisäksi myös materiaalinen puute sekä kotitalouksien pitkään jatkunut työttömyys. Näin laskettuna Suomessa on jo lähes miljoona köyhää.

- Ruokapankkitoiminta ei ole alistumista vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Se on osa laajempaa yhteistyötä köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi, Tapio Pajunen sanoo.

Ruoka-avulla ei torjuta vain nälkää, vaan syrjäytymistä laajemminkin. Ruokakassi aktivoi tulemaan ihmisten pariin, mutta ruokajakelutilanteissa asiakkaiden kanssa myös keskustellaan, kuunnellaan heidän arjen haasteitaan ja opastetaan taloudellisissa ongelmissa. Lisäksi seurakunnissa järjestetään myös erilaisia kursseja arjessa selviytymisen tueksi.

Kirkkopalvelut on ollut mukana EU-elintarviketuen välittäjänä tukitoiminnan alusta, vuodesta 1996 lähtien. Elintarvikevalikoima on vuosien varrella monipuolistunut ja terveysvaikutukset on huomioitu: jaossa on vehnä- ja sämpyläjauhoja, puurohiutaleita, makaronia, hapankorppuja, mysliä ja maitojauhetta. Mukana on myös valmisruokapakkauksia, kuten hernekeittoa, lihasäilykkeitä ja pastaa juustokastikkeella.