Tunnettuustutkimus 2021: Kirkolla yhä tärkeä paikka jyväskyläläisten elämässä

Kaupungeissa asuvien suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen. Kahdentoista suuren kaupungin alueilla helmi–maaliskuussa 2021 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että seurakuntien toivottiin ennen kaikkea pitävän huolta vanhuksista, huolehtivan vähäosaisista ja tukevan ihmisiä elämän kriiseissä.

Kyselyn tulokset kertovat myös, että seurakuntia pidetään luotettavina, mutta samalla rutiininomaisina toimijoina. Valtaosalla kokemukset viimeisimmästä kohtaamisestaan seurakuntien kanssa olivat myönteisiä.

Myötätunto ja tyytyväisyys kuvastivat vastaajien tuntoja niin Suomen ev.lut. kirkosta kuin Jyväskylän seurakunnasta.

– Monilta osin tulokset antoivat aihetta tyytyväisyyteen siitä, että kirkolla on yhä tärkeä paikka jyväskyläläistenkin elämässä. Esimerkiksi 80 prosenttia vastaajista pitää Jyväskylän seurakuntaa luotettavana ja kaksi kolmesta myös uskottavana, avoimena ja suvaitsevaisena. Toisaalta tutkimus kyllä kertoo nuorempien ikäluokkien ja erityisesti nuorten naisten uskonnollisuuden ohenemisesta, arvioi Jyväskylän seurakunnan tuloksia kirkkoherra Arto Viitala.

Jyväskylässä tulokset ovat muuttuneet hivenen kriittisempää suuntaan kuin kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä.

– Tätä nettivastauksiin perustunutta kyselyä ei aivan täysin voi verrata vuoden 2018 puhelinkyselyyn. Kuitenkin on varmasti aihetta kiinnittää huomio esimerkiksi siihen, että Jyväskylän seurakunnan kokee henkilökohtaiseksi vain noin joka kolmas kaupunkilainen. Seurakunnan suuruus varmaankin altistaa tällaiselle kehitykselle. Tarkoitus onkin jatkossa entistä useammin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä niin seurakunnan jäseniin kuin muihinkin kaupunkilaisiin, Viitala toteaa.

Kun odotuksia seurakuntaa kohtaan tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, eniten toivottiin vanhusten, nuorten, lasten ja vähäosaisten auttamista ja tukemista. Vastaajien oma suhde kirkkoon ei vaikuttanut asiaan juurikaan, vaan kirkkoon kuuluvilla ja kirkkoon kuulumattomilla korostuivat samat asiat. Seurakuntien rooli auttajana ja ihmisten tukena koetaan tärkeäksi erittäin laajasti suomalaisten keskuudessa ja eritoten se näkyy kaupungeissa.

– Vastaajien antaman arvosanan mukaan Jyväskylän seurakunta on onnistunut sekä diakonisen avun antamisessa että lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä vähintäänkin tyydyttävästi. Nämä osa-alueet ovat keskeisellä sijalla ja jatkuvan kehittämisen kohteena seurakuntamme toiminnassa, Viitala sanoo.

Kirkolta odotetaan myötätuntoa ja konkreettista apua

Kysely kertoo, että suomalaiset odottavat seurakunnilta konkreettista työtä kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.

– Havainto haastaa seurakuntia pohtimaan paitsi resurssien suuntaamista, myös entistä selkeämmin viestimään lähimmäisenrakkauden merkityksestä osana kirkon uskoa ja perustehtävää, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola pohtii.

Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan tiettyjen seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta samoissa asioissa onnistumista. Suurimmat erot odotusten ja onnistumista koskevien mielikuvien välillä olivat vanhuksista huolta pitämisessä, vähäosaisista huolehtimisessa sekä elämän kriiseissä tukemisessa. Myöskään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemisessa mielikuvat onnistumisesta eivät vastanneet odotuksia.

Parhaiten odotukset ja mielikuvat onnistumisesta vastasivat toisiaan monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä sekä kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville. Myös odotukset ja onnistuminen maahanmuuttajien tukemisessa vastasivat toisiaan keskimääräistä paremmin.

Valtaosalla vastaajista kokemukset viimeisimmästä kohtaamisesta seurakuntien kanssa olivat myönteisiä. Noin puolet vastaajista piti viimeisintä kokemustaan myönteisenä ja noin kaksi viidestä arvioi kohtaamisensa neutraaliksi. Vain keskimäärin alle joka kymmenes vastaaja piti kokemustaan kielteisenä.

Valmiilla sanapareilla mitattuna vastauksista hahmottui, että tutkituilla suurilla paikkakunnilla noin kaksi kolmannesta vastaajista, piti seurakuntia luotettavina, suvaitsevaisina, avoimina ja uskottavina. Vastaavasti enemmistö koki seurakunnat myös rutiininomaisina, varovaisina ja kangistuneina. Tulokset heijastavat kirkon luonnetta julkisyhteisönä, sen toimintaan luotetaan, mutta suurena haasteena on henkilökohtaisuuden, rohkeuden ja kokeilunhalun puute.

Kun vastaajilta kysyttiin, missä he ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet, kärkeen nousivat uutismedia, hautausmaat ja kirkolliset toimitukset. Yli puolet sanoi kohdanneensa oman alueensa seurakunnan uutismedian kautta, joita ovat mm. seurakuntalehti, muut lehdet, TV ja mainokset. Lähes vastaava määrä ilmoitti kohtauspaikaksi hautausmaan. Noin joka neljäs kaupunkilainen oli osallistunut johonkin kirkolliseen toimitukseen.
​​​​​​​
Kysely tehtiin verkkokyselynä helmi–maaliskuussa 2021 ja siihen vastasi 6 796 kaupunkilaista Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Turussa ja Kaarinassa. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy.